Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoo, että jatkossa olisi syytä selvittää, mitä syitä kasvaneelle reservistä siviilipalvelukseen siirtymiselle on ja kuinka reserviläisten sijoittumista kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin voitaisiin edistää. Halkilahti ottaa kantaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien kasvaneesta määrästä.
Reservistä siviilipalvelukseen siirtyneiden lukumäärä on noussut aikaisemmasta muutamasta sadasta henkilöstä vuoden 2015 ennätykseen, noin tuhanteen henkilöön. Viime vuonna heitä oli vajaat 800 henkilöä. Yksittäistenhenkilöiden syyttelyn sijaan tärkeämpää on selvittää onko reservistä siviilipalvelukseen siirtymiseen liittyvässä lainsäädännössä ja ohjeistuksessa muutostarpeita.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä reserviläisten siirtyminen täydennyskoulutuksen kautta siviilipalvelusmiehiksi nakertaa suomalaisen puolustusjärjestelmän uskottavuutta ja että henkilöt, jotka eivät tee vaihdosta vakaumuksensa vuoksi, eivät ansaitse arvostusta.
Aseistakieltäytyjäliitto vastasi ministerille, että reservinkieltäytyminen perustuu omantunnon- ja mielipiteenvapauteen, jotka on turvattu sekä Suomen omassa lainsäädännössä että Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Halkilahti sanoo, että reservistä siviilipalvelukseen siirtymistä tulee tutkia tarkemmin ilmiönä.
– Osasyynä kasvaneisiin lukumääriin on varmasti vuosien 2012–2014 kertausharjoitusten vähyys sekä sitä seuranneet reserviläiskirjeen lähettäminen ja kertausharjoitusmäärien palautuminen välttävälle tasolle vuodesta 2015 alkaen. Reserviläisille saattoi vuosikymmen alussa muodostua kuva, ettei harjoituksia enää ole. Asiaa on heikentänyt myös puolustusvoimien lähes olematon yhteydenpito sodan ajan sijoitettuihin joukkoihin, muusta reservistä puhumattakaan, Halkilahti sanoo.
Hänen mukaansa sotatilanteessa taistelujoukkojen lisäksi tarvitaan paljon ihmisiä myös kriisien aikana yhteiskunnan pyörittämiseen sekä kuntien ja muiden turvallisuusviranomaisten poikkeusolojen tehtäviin.
– Erityisesti kriisien pitkittyessä näissä tehtävissä pitää pystyä hyödyntämään vapaaehtoisia reserviläisiä, varusmiespalvelusta suorittamattomia naisia sekä siviilipalveluksen suorittaneita huomattavasti nykyistä paremmin.
Suomen Reserviupseeriliitto ehdottaa ratkaisuksi yleisen varaamisrekisterin perustamista Suomeen.
– Tästä rekisteristä löytyisi kaikkien suomalaisten poikkeusolojen tehtävät. Tällä tavalla henkilöille voitaisiin suunnitella kriisin ajan tehtäviä ilman päällekkäisyyksiä. Tämä antaisi mahdollisuuden myös henkilöille, jotka eivät halua aseellisesti sodan ajan joukoissa maatamme puolustaa, hoitaa kansalaisvelvoitettaan ilman siviilipalvelukseen siirtymistä, Halkilahti sanoo.
Mikko Halkilahti puhui sunnuntaina Rovaniemen Reserviupseereiden 80-vuotisjuhlassa.