– Suomen Nato-jäsenyyttä isäntämaasopimus ei tuo piiruakaan lähemmäksi, vaikka sellaistakin on nyt kuultu väitettävän. Nato- jäsenyyskeskustelu ja rauhankumppanuuden päivittäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Tämän myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö jälleen vahvisti Walesin kokouksen yhteydessä, Mikko Savola sanoo.
Savola on myös Naton parlamentaarisen yleiskokouksen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen.
Isäntämaasopimukseen nojaudutaan jatkossa muun muassa erilaisten yhteisharjoitusten järjestämisessä. Toistaiseksi järjestelyt on aina sovittu jokaisen harjoituksen osalta Naton kanssa erikseen, mikä on ollut hallinnollisesti raskas prosessi.
– Mahdollinen yhteistyön lisääminen pohjoismaiden tai muiden valtioiden kanssa taikka edes sotilaallinen liittoutuminen ei tätä muuttaisi, sillä myös Naton jäsenenä vastaisimme oman alueemme puolustamisesta ensisijaisesti itse. Peruskulmakivemme ovatkin edelleen koko Suomen puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus, Savola sanoo.
Riihimäen Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa lauantaina puhunut Mikko Savola muistutti, että puolustuksemme suurin ongelma on riittämätön rahoitus.
– Merkittävä osa tärkeimpien joukkojemme sotamateriaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti, eikä koko maan puolustaminen ole enää mahdollista, hän toteaa.
Korotustarve on Puolustusvoimien esityksen mukaisesti vähintään 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi.
Savola lupasi liitolta näkyvyyttä kevään eduskuntavaaleissa puoluekannasta riippumatta niille ehdokkaille, jotka ovat valmiita turvaamaan puolustuksemme tulevaisuuden.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 349 paikallista yhdistystä ja noin 36 500 henkilöjäsentä.