Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli lääkkeistä maksetut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019.
Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 4,4 prosenttia, mikä oli selvästi kuluttajahintaindeksin nousua vähemmän. Kuluttajahinnat nousivat viime vuosikymmenellä keskimäärin 14,3 prosenttia.
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat kuluttajahintaindeksin nousua enemmän, liki 18 prosenttia. Vuosikymmenen alkuvuosina ruoan hinta nousi jyrkästi vuoteen 2014 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Loivaa laskua kesti vuoden 2017 puoliväliin, jonka jälkeen ruoka on taas kallistunut.
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa jo pidempään, etenkin vuodesta 2009, jolloin lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön.
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa näkyy viime vuosina voimakasta kalenterivuoden sisäistä vaihtelua, mutta laskeva trendi on jatkunut.
– Alkuvuoden nousu johtuu lääkekorvauksissa vuoden 2016 alussa käyttöön otetusta alkuomavastuusta. Kela maksaa lääkekorvauksia vasta sen jälkeen, kun asiakas on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien, kertoo Apteekkariliiton talousasiantuntija Monna Apajalahti-Markkula tiedotteessa.
Tilastokeskus kerää lääkkeiden hinnat kuluttajahintaindeksin laskentaan keskitetystä tietokannasta, johon on tallennettu kaikki Suomen apteekeissa myydyt resepti- ja itsehoitolääkkeet.
Lääkkeissä tukkuhinnan eli apteekin ostohinnan päättää lääkeyritys, ja se on kaikille apteekeille sama.
Apteekki ei voi itse hinnoitella lääkkeitä, vaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa on laskettava tukkuhinnasta valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti.
Lääkkeiden hinnat ovat siksi kaikissa apteekeissa, apteekkien palvelupisteissä ja suomalaisissa verkkoapteekeissa samat.