Tulos oli riippumaton keski-iän verenpainetaudista, tupakoinnista, koulutustasosta, sukupuolesta, liikalihavuudesta ja alkoholin liikakäytöstä.
– Tämä viittaa siihen, että liikunnan suojaava vaikutus ei perustu vain verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen, vaan liikunta suojaa aivoja muillakin mekanismeilla, toteaa tutkija Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa oli mukana 3 050 kaksosta suomalaisesta kaksostutkimusaineistosta.
Liikunnan ja kognition yhteyttä tutkittiin ensin yksilöanalyyseissä. Sen jälkeen parittaisissa analyyseissa verrattiin aktiivisesti liikkuvan kaksosen ja hänen liikuntaa harrastamattoman kaksossisaruksensa kognitiota vanhalla iällä. Kaksosten parittaisessa vertailussa tulokset olivat samansuuntaiset kuin yksilöanalyyseissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että jo melko vähäinen liikunta auttoi ehkäisemään dementiaa eikä liikunnan määrällinen lisääminen keski-iässä enää tehostanut suojavaikutusta. Kaikkein vähiten liikkuvilla oli selvästi muita suurempi dementiariski.
– Aiemmissa tutkimuksissa on jo havaittu liikunnan lisäävän aivojen kasvutekijöitä ja parantavan aivojen plastisuutta eläinmalleissa. Nyt tämä tutkimus osoittaa, että ripeää vapaa-ajan liikuntaa keski-iässä harrastaneiden muisti toimii myöhemmällä iällä paremmin kuin niiden, jotka ovat harrastaneet liikuntaa vähiten, sanoo professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.
Vaikka dementiaan ei ole parannuskeinoa, tutkimus on viimeisten kymmenen viime vuoden kuluessa tuonut paljon tietoa siitä, miten sitä voitaisiin ehkäistä.
Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden – kuten kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, keskivartalolihavuus, diabetes ja liikunnallisesti passiivinen elämäntapa – on havaittu olevan yhteydessä myös dementian kohonneeseen riskiin.
– Liikunnan ja muistin yhteydestä on kuitenkin tätä ennen tehty vain harvoja pitkäaikaisia ja laajoja seurantatutkimuksia, joten vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa tulee harrastaa suojatakseen aivojaan, Iso-Markku toteaa.
Journal of Alzheimer’s disease -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on tehty Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä. Ripeä liikunta oli määritelty tässä tutkimuksessa liikunnaksi, joka vastaa rasittavuudeltaan vähintään kävelyn ja juoksun yhdistelmää.