Ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Kun huolehtii tarvittavista luvista, pyydysten oikeasta merkinnästä ja välineiden desinfioinnista, ravustuksesta saa Kalatalouden Keskusliiton mukaan kaiken ilon irti.
Saaliiksi voi saada sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua.
Jokirapu kuitenkin luokiteltiin maaliskuussa erittäin uhanalaiseksi, ja lajille on asetettu suojeluarvo.
Jokiravun suurin uhka on rapuruton leviäminen. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että ravustajan pitää aina desinfioida, kuivata tai pakastaa kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, pitää ne pakastaa ennen käyttöä.
Kalastusta ja ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna, osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toteuttamaa kalastuksenvalvontakampanjaa.
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa, ja 18–64 vuotiailla pitää lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.
Rapuja ei saa pyytää ennen ravustuskauden alkua. Rauhoitusaikana saatu rapu pitää vapauttaa välittömästi pyyntiveteen. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo, joka on 50 euroa ravulta.