Ravintoloiden ja suurtalouskeittiöiden ruokien alkuperä halutaan näkyviin

Suomalaisessa ruoantuotannossa antibioottien käyttö ei ole onneksi ongelma, mutta tuontilihan kautta vaikutukset ulottuvat meihinkin.

– Monta kertaa kuluttajilla on sellainen käsitys, että ravintoloissa ja suurtalouskeittiöissä tarjottu broileri olisi kotimaista, koska ruokakaupassa asioidessa lähes koko valikoima on suomalaista ja on jopa tiedossa, miltä tilalta liha on peräisin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) huomauttaa.

Hän toteaa, että kuitenkin suurtalouskeittiöiden ja ravintoloiden hankinnat kohdistuvat hinnaltaan halvempiin, Suomen ja usein myös EU:n ulkopuolelta tuotuihin broilerituotteisiin, joiden kasvatuksessa ei antibiootteja ole säästelty tai säädelty.

– Siksi olisikin tärkeää, että ravintoloiden ja suurtalouskeittiöiden ruokien alkuperä olisi tiedossa ja näkyvillä, Pietikäinen painottaa.

Hän on yhdessä yli 40 muun europarlamentaarikon kanssa esittänyt komissiolle kysymyksen liittyen eläinten hyvinvointiin, mikrobilääkkeiden käyttöön ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksiin. Parlamentti keskustelee kysymyksestä torstaina.

Kysymyksessä painotetaan, kuinka antibioottien käytöllä yritetään usein kompensoida eläinten huonoja ja riittämättömiä olosuhteita.

– Karu totuus on, että broilereita kasvatetaan kymmenin tuhansin paljaissa vajoissa, märällä alustalla ja ilman mahdollisuutta osallistua luonnolliseen käyttäytymiseen, komissiolle esitetyssä kysymyksessä korostetaan.

– Liika antibioottien käyttö ja antibioottiresistenssi on uhka niin ihmisille, kuin eläimillekin, Pietikäinen korostaa.

Eläinten huonot olot edellyttävät usein laajamittaista hoitoa antibiooteilla epidemioiden ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi, mikä on kansanterveyden kannalta erittäin huolestuttavaa. Useat siipikarjan taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa vakavia sairauksia myös ihmisissä, komissiolle esitetyssä kysymyksessä selitetään.

Mainos