– Koska alkoholi ostopaikasta riippumatta aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle massiiviset haittakustannukset, on ravintola-alaakin koskevat ratkaisut kuitenkin tehtävä päihdehaittojen vähentämisen, ei ravintola-alan toimintaedellytysten vahvistamisen näkökulmasta, Aalto-Matturi kuitenkin huomauttaa.
Hän sanoo silti ymmärtävänsä hyvin esimerkiksi Tolkku käteen -mielenilmauksen taustalla olevien ravintolayrittäjien huolen yritystensä kannattavuudesta.
– Suomessa on tapahtunut iso ravintola- ja alkoholikulttuurin muutos viime vuosikymmeninä. Samalla kun esimerkiksi yöravintoloita on kymmenen kertaa enemmän kuin joitain vuosikymmeniä sitten, juominen on siirtynyt koteihin. Muutos on ollut ongelmallinen paitsi ravintoloiden, myös päihdehaittojen näkökulmasta, Aalto-Matturi jatkaa.
Aalto-Matturin mukaan EHYT ry pitää ainakin harkinnan arvoisena esimerkiksi anniskelun alv-veron alentamista ja happy hour -kiellon purkamista ravintoloilta.
– Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin, että ravintolat eivät ulkoista vastuuta julkiselle vallalle, vaan toimivat itse ravintolakulttuurin muuttamiseksi. Yöravintoloiden määrän valtava kasvu ei ole ollut eduksi alalle, vaan pikemminkin sen seurauksena myöhentynyt ravintolaelämä on tyhjentänyt ravintolat iltaisin. Osa ravintoloista onkin jo ryhtynyt onnistuneesti esimerkiksi aikaistamaan ohjelmapalveluitaan. Tässä tarvittaisiin nyt koko toimialan yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta, hän sanoo.
Alkoholiin liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen siirtyminen kodeista ravintoloihin ja ravintolaan menon rytmin aikaistuminen toimisi hänen mukaansa niin artistien kuin henkilökunnankin parhaaksi.
Aalto-Matturi pitää selvänä, että alkoholia myyvät elinkeinoalat kantavat huolta alkoholinkulutuksen vähentymisestä ja sen merkityksestä omalle liiketoiminnalleen.
– Koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta hyödyt ja haitat menevät kuitenkin toisin päin. Alkoholi tuottaa Suomelle vuosittain noin 6-7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Niillä maksettaisiin esimerkiksi koko vanhustenhoito ja vielä lapsilisät päälle. Jos alkoholinkulutus saataisiin vähentymään lähelle Ruotsin ja Norjan tasoa, noin 8 litraan asukasta kohti, säästettäisiin arviolta 1-2 miljardia euroa. Tällä tasolla suomalainen alkoholinkulutus oli vielä 1990-luvulla, joten tavoite ei ole mahdoton, hän sanoo.