Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ Oy selvittivät Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin valtion maksamia suoria tukia ja lomautusjärjestelmän tuomia taloudellisia hyötyjä yrityksille.
Majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.
– Osa pienistä yrityksistä sai asianmukaiset tuet valtiolta. Sen sijaan isot yritykset jätettiin oman onnensa nojaan etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta. Pahimmin kärsineitä toimialoja olivat hotellit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä kongressi- ja messukeskukset, toteaa MaRa.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo tiedotteessa, että koronarajoitukset merkitsivät suurta tulonsiirtoa ravintoloilta päivittäistavarakaupoille ja Alkolle.
– Lomautusjärjestelmän avulla yritykset pystyivät vähentämään henkilöstökulujaan, mutta valtio tuki työntekijöitä aivan liian vähän, minkä takia monet vaihtoivat alaa. Jos valtio rajoittaa tai kieltää elinkeinotoiminnan harjoittamisen, tukijärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali kaikille yrityksille. Myös työntekijöille tulee luoda oma tukijärjestelmänsä.
Hotellien liikevaihto väheni vuosina 2020 ja 2021 yli 40 prosenttia, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden yli 50 prosenttia sekä kongressi- ja messukeskusten hieman yli 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Rajoitukset vaikuttivat erittäin kielteisesti myös pubien ja yökerhojen toimintaan, mutta niiden liiketoiminta elpyi nopeasti, kun rajoituksia lievennettiin. Liikevaihdon romahtamiseen vaikuttivat eniten matkustus- ja yleisötilaisuusrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset.
Selvityksen mukaan pienet yritykset saivat koronatukia suhteellisesti keskimäärin 2,5 kertaa enemmän kuin isot yritykset. Tuki kohteli eri toimialoja erittäin epäoikeudenmukaisesti ja sattumanvaraisesti. Valtio korvasi keskimäärin vain 9,3 prosenttia matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten menetetystä liikevaihdosta.
Valtio tuki heikoimmin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita (2,1 prosenttia liikevaihdon menetyksestä) ja hotelleja (8,1 %). Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden heikkoon tukeen vaikutti se, että pakottavat rajoitukset eivät koskeneet niitä, mutta etätyö- ja -opiskelusuositukset veivät niiltä asiakkaat. Kun pakottavia rajoituksia ei ollut, valtio ei korvannut niistä aiheutuvia yritysten tappioita lainkaan.
– Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä. Sen tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla, Lappi vaatii.
Selvityksen mukaan ravintolat menettivät vuosina 2020 ja 2021 rahavirtaa 3,14 miljardia euroa. Elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja alkoholijuomien vähittäismyynti kasvoi samana aikana 2,93 miljardia euroa. Pandemian negatiivinen vaikutus koko elintarvikeketjun rahavirtaan oli kahden vuoden aikana vain 216 miljoonaa euroa.
– Valtioneuvosto heikensi rajoituksillaan merkittävästi ravintolatoimialan kilpailuasemaa suhteessa päivittäistavarakauppoihin. Tätä on vaikea ymmärtää, koska ne ovat THL:n mukaan yhtä vähäriskisiä toimintoja, Lappi sanoo.
Päätöksentekojärjestelmästä puolueeton selvitys
Koronapandemia, valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen asettamat liiketoiminnan rajoitukset sekä koronakoordinaatioryhmien suositukset vaikuttivat syvällisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiin ja niiden työntekijöihin.
Suureen osaan Suomen elinkeinoelämästä korona ei vaikuttanut negatiivisesti, vaan se jopa siivitti joidenkin toimialojen liiketoimintaa.
– Korona-ajan suurimpia virheitä oli johtovastuun uskominen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö on tunnettu siitä, että se katsoo ajan ilmiöitä hyvin suppeasta näkökulmasta. Ministeriön heikkoutena on yritystoiminnan tuntemus. STM:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta oli puutteellista korona-aikana. Alamme yrittäjät ja työntekijät ansaitsevat puolueettoman selvityksen korona-ajan päätöksenteosta, Lappi vaatii.