Venezuelan kriisissä on ratkaisun hetki, arvioidaan Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa FIIA Comment -julkaisussa. Maan presidentti Nicolás Maduro on epäsuosittu jopa matalan tulotason asuinalueilla, eikä hän voi enää pitää asevoimienkaan tukea itsestään selvänä.
Arvion ovat kirjoittaneet Upin vanhempi tutkija Mikael Wigell ja Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä.
Heidän mukaansa Madurolle tulee vaikeuksia maksaa armeija ja hallitusta kannattavat puolisotilaalliset colectivo-joukot tyytyväisiksi, kun Yhdysvaltain pakotteet Venezuelan öljy-yhtiötä PDVSA:ta vastaan astuvat voimaan.
Lisäksi Maduro on menettämässä otteen Venezuelan ulkomailla olevista varoista, kun yhä useampi maa antaa tukensa Juan Guaidólle, jota ne pitävät Venezuelan oikeutettuna väliaikaisena presidenttinä.
Kiina on antanut Venezuelalle luottoa arviolta yli 65 miljardin Yhdysvaltain dollarin verran ja on kirjoittajien mukaan huolissaan takaisinmaksusta. Oppositio onkin ilmaissut valmiutensa neuvotella velkojen maksusta.
Kuuban tiedustelu- ja sotilasyksiköt suojelevat Maduron hallintoa ja tarkkailevat sen vastustajia, mutta Kuubakaan ei ehkä jaksa loputtomiin tukea heikentyvää Maduroa.
Venäjän arvioidaan myöntäneen Venezuelalle 17 miljardin dollarin edestä lainoja, mutta Venäjällä ei ole varaa toimia maan hätärahoittajana. Tammikuussa myönnetty viiden miljardin dollarin luottokin näyttää kirjoittajien mukaan olleen vain vanhan lainarahan kierrätystä. Lisäksi Yhdysvallat takavarikoi ja luovutti Guaidólle PDVSA:n tytäryhtiön, jota oli käytetty Venäjän lainan vakuutena.
Suurimpana esteenä vallan vaihtumiselle Wigell ja Pyhälä pitävät sotilaseliittiä, joka pelkää rangaistuksia ja taloudellisia menetyksiä. Oppositio on luvannut armahdusta, mutta jotkut kenraaleista saattavat olla huolissaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen valmistelemista syytteistä tai muiden valtioiden valmistelemista huumekauppaa koskevista syytteistä.
Lisäksi kirjoittajat muistuttavat ylimmän sotilasjohdon nauttimien etujen olevän niin huimia, ettei pelkkä yleinen armahdus välttämättä ole riittävä yllyke puolen vaihtoon.
Presidentti Donald Trumpin väläyttämä mahdollinen sotilaallinen väliintulo Venezuelassa olisi kirjoittajien mielestä kuitenkin riskialtis. Oppositiota tukeva kansainvälinen ryhmittymä tuomitsisi sen, ja väliintulon kannatus venezuelalaisten keskuudessa on kirjoittajien mukaan vähäistä.
Neuvotteluja tarvitaan
Venezuelan kriisiin tarvitaan Wigellin ja Pyhälän mukaan neuvotteluratkaisu. Armeijan ylimmän johdon kuuliaisuus on ostettava takaamalla sille perustuslain suoja, itsehallinto ja toimeentulo. Vasta silloin voidaan muodostaa siirtymäkauden hallitus, jossa molemmat poliittiset leirit ovat edustettuina.
Maduroa kannattavien chavistien ottaminen mukaan siirtymäkauden hallitukseen olisi kirjoittajien mielestä tärkeää, jotta he eivät pilaa demokratiakehitystä. Neuvottelematta toteutetut ratkaisut ovat vaarallisia maassa, jossa toimii paljon Madurolle uskollisia puolisotilaallisia ryhmiä.
– Tehtävänä olisi uudistaa vaalijärjestelmä ja sopia vallanjaosta, jotta tasoitetaan valtapanoksia suojaamaan poliittisia vähemmistöjä. Vasta silloin voidaan järjestää presidentinvaalit, Wigell ja Pyhälä kirjoittavat.
Vaalijärjestelmän korjaaminen vie heidän mukaansa ainakin puoli vuotta, minä aikana vallanjakosopimus on neuvoteltava. Heidän mielestään kansainvälinen yhteisö voisi edesauttaa neuvotteluja esimerkiksi perumalla valikoidusti pakotteita aina, kun chavistiryhmä osoittaa toimivansa vilpittömästi.
Kansainvälisen yhteisön pitäisi myös auttaa palauttamaan laittomasti hankittua varallisuutta niin sanottuun toipumisrahastoon, jota aluksi hoitaisivat YK ja Guaidón ryhmittymä ja sitten siirtymäkauden hallitus.
Lisäksi kansainvälisten rahoituslaitosten tulisi Wigellin ja Pyhälän mukaan kutsua koolle kansainvälinen konferenssi, joka auttaisi Venezuelan talouden vakauttamisessa ja sen infrastruktuurin jälleenrakentamisessa.