Työvoiman saanti on yksi suurimmista kasvun esteistä, ja tulevaisuudessa sen riski kasvaa, jos työperäinen maahanmuutto ei käynnisty nykyistä paremmin.
Suomessa ei ole tehty tarpeeksi väestökehityksen mukanaan tuomien ongelmien ratkaisemiseksi.
– Politiikassa aiheesta on puhuttu ja puhutaan, mutta ongelmaa ei ole otettu tarpeeksi vakavasti, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan senior fellow-tutkija ja kauppatieteiden tohtori Tarmo Valkonen sanoo Verkkouutisille.
– Nykyinen hallitus on tehnyt kaikkensa hillitäkseen maahanmuuttoa. Tutkimusnäyttö osoittaa, että syntyvyyteen ei pystytä tekemään niin isoja muutoksia, että sen avulla Suomen tilanne kyettäisiin ratkaisemaan, hän jatkaa.
Tutkimukset ehdottavat ratkaisuksi maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto on viime vuosina kääntynyt laskuun. Vuonna 2025 laskua edelliseen vuoteen oli neljännes.
– Olemme huolissamme siitä, että Suomessa on riittävästi ihmisiä töihin. Työperäinen maahanmuutto täydentää kunnianhimoisia tavoitteitamme koulutus- ja sosiaalipolitiikassa, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.
– Haluamme osaavia ihmisiä työpaikoille, jos heitä ei löydy Suomesta, niin yritysten pitää voida hakea heitä ulkomailta.
Onko suomalainen yhteiskunta valmis?
Suomi on jäänyt viime vuosina talouskasvussa selkeästi jälkeen muista Pohjoismaista. Emme pysty houkuttelemaan myöskään ulkomaista työvoimaa samalla lailla kuin verrokkimaamme.
Elinkeinoelämän keskusliitossa huoli suomalaisten harmaantumisesta otetaan vakavasti. Etelärannasta vaadittiin keväällä suunnanmuutosta suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Se vaati, että Suomeen saataisiin 45 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa.
EK:n Räsänen sanoo, että luku tulee suoraan Etlan vuonna 2023 tehdystä tutkimuksesta. Sen mukaan 44 000 maahanmuuttajaa takaisi sen, että syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko vakiintuisi.
– On selvää, että luku elää suhdanteiden mukaan. Numero antaa käsityksen siitä, kuinka nopeasti väki vähenee ja kuinka paljon tarvitsemme uutta työvoimaa markkinoille, jotta pystymme rahoittamaan yhteiskuntaa.
Etlan Valkosen mielestä 45 000 maahanmuuttajaa on paljon eikä hän ole varma onko suomalainen yhteiskunta ottamaan vastaan niin paljon maahanmuuttajia.
– Paljon pienempikin määrä työperäistä maahanmuuttoa riittäisi seuraavan 20 vuoden aikana. Työmarkkinoilta ei poistu niin paljon työntekijöitä vuodessa, Valkonen sanoo.
EK:n mukaan työperäisen maahanmuuton vähyys voi olla kasvun este.
– Suhdannebarometreissa suurimpina kasvun esteinä suhdanteen mukaan nähdään työvoiman saanti tai heikko kysyntä.
Valkosen mukaan työvoiman saanti ei ole vielä kasvun este, mutta tulevaisuudessa se on sitä tulevaisuudessa, jos nykyisenkaltainen trendi jatkuu.
– Tarvitsemme joka tapauksessa kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuositasolla, Valkonen sanoo.
Hänen mukaansa 20 000–30 000 maahanmuuttajaa vuodessa riittää vastaamaan Suomen väestörakenteen ongelmiin.
Osaajia on monenlaisia
EK:ssa painotetaan osaajien tarvetta. Osaajilla EK ei tarkoita vain korkeakoulutettuja. Osaaja voi olla niin lähihoitaja kuin kemistikin. EK:n tavoite on saada järjestelmä ketterämmäksi.
– Tarvitsemme monenlaista maahanmuuttoa ja osaamista matalammin palkatuille aloille. Meillä ei tule olemaan sellaista tilannetta, jossa tekoäly veisi suorittavan portaan työt, Valkonen sanoo.
EK:ssa myönnetään, että maahanmuutto ei ole ongelmatonta.
– Järkevintä on sellainen maahanmuutto, jossa yhdistyy työperäinen, opiskeluperäinen ja perheen yhdistämiseen perustuva maahanmuuttopolitiikka. Perheen yhdistäminen on välttämätöntä, jotta ihmiset saadaan myös jäämään Suomeen, Valkonen sanoo.
Valkosen mukaan kotouttamispalvelut ja kielikoulutukset ovat tärkeässä roolissa, jotta ihmiset kiinnityvät Suomeen.
EK:n mukaan ihmiset pitää saada mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään. Valkonen kehuu entisen ulkoministeri Timo Soinin toimia, kun Suomi haki onnistuneesti Filippiineiltä sairaanhoitajia.
– Filippiineillä oli suomen kielen koulutusta ja sieltä tultiin tänne hoitajaksi. Yritykset ovat tehneet sitä samaa. Se on kaikkein yksinkertaisin tapa, Valkonen sanoo.
– Lähtömaakoulutukset ovat erittäin tehokkaita ja ne ovat edullisempia tehdä lähtömaassa. Työn ja kielikoulutuksen sisällyttäminen opintoihin on ollut hankalaa, EK:n Räsänen sanoo.
Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu maahanmuuttajien pisteytysmallia. Se on käytössä Kanadassa ja Saksakin on luonut omansa.
– Pisteytysmallia kannattaa harkita. Meillä ei tälläkään hetkellä ole ongelmaa, jossa maahanmuuttajat olisivat erittäin huonosti koulutettuja. Maahanmuuttajamme saisivat luultavasti jo nyt hyvät pisteet, Valkonen sanoo.
– Meidän pitäisi saada maahanmuuttajat työllistymään nykyistä nopeammin.
Keinoiksi Valkonen mainitsee maahanmuuttajien kielitaidon parantamisen ja tutkintoja täydentävien kurssien luominen, jotta maahanmuuttajien suorittamat tutkinnot saadaan osaksi järjestelmäämme nykyistä paremmin.
– Suomalaisessa työelämässä on maahanmuuttajien kohdalla tyhjäkäyntiä. Vaativampiin tehtäviin soveltuvat ihmiset tekevät niin sanottuja duunarihommia, Räsänen sanoo.