Vaikka Suomi on juuri nyt suhdannehuipussaan, tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvu ei Kaupan liiton mukaan yllä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvulukuihin.
Palvelualojen kehittymistä hidastaa Kaupan liiton mielestä palvelutyön hintaan moninkertaisena kasaantuva verotus. Palvelutyön raskas verotus ja vanhenevan väestön mukana hiipuva kulutus nujertavat liiton mukaan yksityisten palveluiden tulevaisuutta, jos verotusta ei kevennetä.
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja muistuttaa, että kaikkiin kuluttajapalveluihin sisältyy vähintään kaksinkertainen verokiila, joka on osa tavaran tai palvelun hintaa. Verotus nostaa työpanoksen hintaa ja leikkaa suomalaisen kuluttajan ostovoimaa.
– Työntekijä, esimerkiksi kampaaja, myy palvelua, minkä ostaakseen kuluttaja, esimerkiksi verho-ompelija, tekee töitä ja ansaitsee rahaa. Jotta tämä onnistuisi, ompelijan työpanokselle pitää olla tarvetta ja maksukykyinen ostaja, vaikkapa data-analyytikko. Palveluketjun jokaisesta lenkistä verottaja nappaa oman osuutensa siten, että ketjun viimeiselle lenkille, kampaajalle, ei jää käteen juuri mitään. Koko palveluketjun hinnasta, jonka maksaa verho-ompelua ostavan data-analyytikon työnantaja, yli 80−90 prosenttia on erilaisia veroja ja veroluontoisia maksuja, Kurjenoja kertoo liiton tiedotteessa.
Jotta palveluketjuja muodostuisi ja palvelut työllistäisivät, tarvitaan riittävän ostovoimaisia kuluttajia. Samalla työn hinta ei saisi kuitenkaan nousta liian korkeaksi, jotta työllistäminen Suomessa kannattaisi ja se olisi kansainvälisesti kilpailukykyistä.
– Jos kuluttajapalveluiden kehittäminen ei ole Suomessa houkuttelevaa, niiden ympärille ei muodostu elinvoimaisia ekosysteemejä tutkimuksesta ja suunnittelusta aina uusiin logistiikan ja maksamisen palveluihin, Kurjenoja muistuttaa.
Kaupan liitto muistuttaa lisäksi, että veroprogressiosta johtuen verokiila on sitä leveämpi, mitä paremmin palkattua työ on. Tämä hidastaa omalta osaltaan korkeasti palkatun palvelutyön kehittymistä Suomeen. Verokiilan kaventamiseksi työn verotusta pitäisikin liiton mielestä keventää kaikilla tulotasoilla.
– Veropolitiikkaa ei nyt pidä nähdä suhdannepolitiikkana, vaan rakennepolitiikkana. Verovaroilla maksetuilla yritystuilla ei ole pystytty monipuolistamaan viennin rakennetta eikä kireällä työn verotuksella pystytä luomaan vireää ja työllistävää palvelusektoria, Kurjenoja toteaa.
Talouden dynaamisuutta ja yksityistä kulutusta voi jähmettää myös vanheneva väestö. Esimerkiksi ruoan tai vaatetuksen määrällisen kulutuksen ennustetaan Suomessa pienenevän jo lähivuosina.
– Samalla kun monet kuluttajamarkkinat pienenevät ikääntymisen myötä, toisaalla digitaalinen ostaminen kasvaa ja yleistyy – myös ulkomailta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes viidesosa kosmetiikkaostoksista tehdään digitaalisesti, mutta jo kolmen vuoden kuluttua lähes kolmasosa, Kurjenoja kuvaa kehitystä.
Kauppa tai kulutustavarateollisuus ei voi hänen mukaansa ikääntyvässä Suomessa hakea kasvua kulutuksen määrällisestä kasvusta. Kasvua on haettava tuotteista, joissa on suuremmat katteet, tai ulkomailta.
Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna viime vuoden tahtiin noin kolme prosenttia, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Väliaikaisesti neljä prosenttia kasvava työllisyyskin kääntyy laskuun 2020.
Rakentaminen ja teollisuuden hankinnat ja investoinnit nostavat puolestaan tukkukaupan 3,5 prosentin kasvuun tänä vuonna, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Kaupan liiton mukaan tukkukaupan työllistämismahdollisuuksia rajaavat digitalisaatio, kansainvälinen kilpailu ja asiakkaiden tarve tehostaa hankintaketjujaan.