Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan raportissa arvioidaan, että tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla on mahdollista hillitä sote-kustannuksia kumulatiivisesti yhteensä 2,5–5,5 miljardilla eurolla vuosina 2019–2028.
Terveydenhuoltomenojen on arvioitu kasvavan noin 2,5 prosenttia vuodessa. Hallituksen tavoite on nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden tuottavuutta niin, että nykyinen 2,5 prosentin kustannusten vuosikasvu saataisiin taitettua 0,9 prosenttiin.
Säästömekanismeja on kartoitettu aikaisemmissa selvityksissä palvelujärjestelmän kokonaisuuden näkökulmasta. Digitaalisaation odotetaan osaltaan vähentävän kustannusten nousua, mutta uusien teknologioiden säästövaikutuksista on hyvin vähän tietoa.
Säästöpotentiaali koostuu useista osa-alueista. Näitä ovat tiedolla johtaminen ja tekoälytuettu töiden organisointi, kansallisen tiedonhallinnan ja keskitettyjen tietojärjestelmien kehittäminen, tutkimustiedon ja uusien läpimurtoteknologioiden nopeampi hyödyntäminen sekä kansalaisten omaehtoisen terveyttä edistävän toiminnan lisääminen digitaalisten palveluiden avulla, selviää Jyväskylän yliopiston tiedotteesta.
Tiedolla johtaminen ja keskitetty tiedonhallinta ovat kaksi ensimmäistä kokonaisuutta. Kansallisen tiedonhallinnan ja uusien tietojärjestelmien avulla saadaan päätöksenteon tueksi tilannekuva koko Suomen, maakuntien tai yksilön tasolla. Tiedonhallinta edistää terveydenhuollon palveluiden koordinointia ja hyvien käytäntöjen juurruttamista.
Tällä hetkellä IT-järjestelmät eivät anna kokonaiskuvaa palveluprosesseista tai erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyön toimivuudesta. Hoitoketjujen vaikuttavuuden seuraaminen ja optimointi toisi huomattavia kustannussäästöjä.
Kolmas keskeinen osa-alue liittyy tutkimustiedon ja uusien läpimurtoteknologioiden hyödyntämiseen. Tutkimus palvelee kustannusvaikuttavien toimintatapojen valitsemista.
Läpimurtoteknologiat ovat osa terveydenhuollon prosessien uudistamista. Näillä tarkoitetaan muun muassa robotiikkaa, älykkäitä sensoreita, 5G- ja lohkoketjuteknologiaa sekä tekstin-, puheen- ja kuvantunnistusta koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä.
Tekoälypohjaisilla ratkaisuilla yhdessä läpimurtoteknologioiden kanssa on saavutettu hyviä tuloksia maailmalla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, diagnostiikassa, terveydenhoidon prosessien koordinoinnissa sekä potilasturvallisuuden ja kustannusten hallinnassa.
Neljäs kokonaisuus on kansalaisten omaehtoisen terveyttä edistävän toiminnan lisääminen. Tämä kokonaisuus pitää sisällään esimerkiksi hyvinvointia ja omahoitoa tukevat mobiilisovellukset ja kaikille avoimet digitaaliset terveys- ja hyvinvointipalvelut.
Arvio raportissa esitetystä säästöpotentiaalista tehtiin olettamuksilla, että uuden sukupolven tietojärjestelmien paremman käytettävyyden ja tekoälytuettujen ominaisuuksien myötä työaika voidaan käyttää tehokkaammin. Lisäksi oletettiin, että teknologiasovellukset tehostavat hoitoprosessia useissa eri vaiheissa.