Eduskunnan kyselytunnilla torstaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi, että Venäjän hyökkäyssodan vuoksi maanpuolustuksen menot on asetettava korkeammalle tärkeysjärjestyksessä. Hänen mukaansa vahva julkinen talous on osa yhteiskunnan kokonaisvarautumista, taloudellista kriisivalmiutta.
– Miten hallitus toteuttaa puolentoista viikon päästä kehysriihessään panostuksen Ukrainan sodan aiheuttamiin tarpeisiin ilman, että velkahanat, valtiovarainministerin sanoin, ”avataan kaikilla rintamilla”? Aiotteko harrastaa vaikeita mutta vastuullisia valintoja, jotta panostukset riittävät Suomen turvallisuuteen tänään mutta myös tulevina vuosina, tulevissa kriiseissä?, Kai Mykkänen kysyi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että hyvä taloudenpito on osa turvallisuuttamme.
– Olemme tehneet alijäämäisiä ratkaisuja — ja näin joudumme tekemään myös ensi vuonna. Ja tuo tilanne heikkenee entisestään näiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden menojen vuoksi, mutta ei, me emme päädy samanlaiseen tilanteeseen kuin korona-aikana, jolloin yhteiskuntaa tuettiin laajalla rintamalla. Nyt ytimessä on turvallisuus ja varautuminen, Annika Saarikko sanoi.
Mykkäsen mukaan hallitusrivistöstä on puhuttu jo yli miljardin euron menolisäyksistä. Hän kysyi, kuinka paljon hallitus aikoo lisätä ensi vuoden menoja nyt voimassa olevien kehysten lisäksi ”vai voimmeko luottaa, että pysytte vastuullisina”.
Annika Saarikon mukaan ”tämän vuoden budjetin osalta me joudumme tekemään nopeita ratkaisuja, kuten vaikkapa täällä esiin nostettujen maatalouden, pakolaisten tai puolustusvoimien vuoksi”.
– Mutta esimerkiksi puolustusvoimien tarpeet eivät lopu tähän vuoteen, vaan olemme saaneet esityksiä, jotka kasvattavat menotarpeita myös tuleville vuosille, ja ne koskevat julkisen talouden suunnitelmaa pidemmälle aikavälille. Me joudumme rakentamaan kehykseen poikkeuslausekkeen näistä turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä menoista. Mutta se ei tarkoita, että ikään kuin aiemmat sitoumukset vaikkapa siitä, että me tulemme tekemään myös pysyviä menosäästöjä, etteikö niistä pidetä kiinni, ministeri sanoi.
Kokoomuksen Antti Häkkäsen mukaan jokainen valtio joutuu nyt miettimään turvallisuus- ja myös talouspolitiikkaansa uusiksi.
– Pienet valtiot joutuvat vastaamaan näihin uusiin haasteisiin, ovat ne sitten ilmastopolitiikkaa, väestöpolitiikkaa tai turvallisuutta, sen kansantalouden kantokykynsä puitteissa, joka heillä kullakin on. Nyt se kysymys kuuluu, kun hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen, että mikä on se perintö, jonka te nyt jätätte tässä talouspolitiikassa tuleville vuosille, koska kaikki tiedostavat sen, että heikentyvä ja rapautuva talouskehitys on viime kädessä myös turvallisuusongelma, Antti Häkkänen sanoi.
– Ja nyt tämä hallitus on rakentanut pysyvän velkaantumisen varaan myös ihan normaaliajan ohjelmansa, ei pelkästään siis koronakriisin tai Venäjä-kriisin osalta.
Annika Saarikko vastasi, että ”turvallisuus on tärkeää — että kyllä se tarkoittaa nyt lisäeuroja, joita me joudumme käyttämään tässä tilanteessa varautumiselle ja myös tulevina vuosina”. Hallituksen jättämästä perinnöstä Saarikko totesi näin:
– Olemme jättämässä tilanteen historian korkeimmilla työllisyyden luvuilla. Suomessa on ennätysmäärä työtä ja työntekijöitä. Meillä on erittäin ennustettava ja hyvä veropolitiikka myös yritysten näkökulmasta. Yritysten verotusta ei ole tällä vaalikaudella kiristetty, valtiovarainministeri luetteli.
– Kyllä, meidän jälkeemme jää alijäämäinen talous niin kuin monella, monella hallituksella tällä vaalikaudella, ja se johtuu 15 miljardin koronavelasta, jota kokoomuskin oppositiossa on ymmärtääkseni ollut tukemassa. Ja kaikkein tärkeimpänä haluan jättää perinnöksi kestävän talouskasvun, joka on ainut lääke Suomen hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) väänsi rautalangasta, mikä hänen mukaansa on ydinongelma.
– Tämä hallitus ei kykene laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Kaikki lisäpanostukset hyviin tarkoituksiin, niin kuin näihin joita äsken luettelitte, perusturvaan ja nyt Venäjän aiheuttamassa tilanteessa maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, kaikki — kaikki — rahoitetaan lisävelalla, Ben Zyskowicz totesi hallituksen linjasta.
– Kun tulee uusia tärkeitä tarpeita, niin asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen tarkoittaa sitä, että jostain vähemmän tärkeästä vähennetään, ja siihenhän tämä vasemmistohallitus ei kykene. Te ette kykene vähentämään mistään mitään. Ai niin, pahennatte hoitojonoja leikkaamalla hitusen Kela-korvauksista — onneksi olkoon. Mutta mitään todellisia säästöjä ette pysty tekemään, Zyskowicz jatkoi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi tietävänsä, että meneillään on hallituksen kyselytunti.
– Mutta näillä puheenvuoroilla toivon, että, kokoomus, te tarkkaan harkitsette nyt oman linjanne. Mitä te vaaditte, kun te puhutte jostain vähemmän tärkeästä? Olisitteko te esimerkiksi valmiita tekemään nyt sosiaaliturvaleikkauksia tällaisen hintojen nousun aikana? Tätä kysyn teiltä vakavalla mielellä, Saarikko kysyi.
Kysymys jäi retoriseksi, myös siksi, että puhemies Matti Vanhanen totesi keskustelun aiheesta päättyneeksi.