Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Terveyspalvelualan Liitto TPL tyrmäävät tutkijan näkemyksen, jonka mukaan työterveyshuolto on syypää suomalaisten terveydenhuollon eriarvoisuuteen.
Tampereen yliopiston tutkija Pekka Virtasen mukaan (Aamulehti) ratkaisu olisi lopettaa työterveyshuolto nykymuotoisena ja marssittaa työterveysasemilla sairaanhoitotyötä tekevät sadat lääkärit ja terveydenhoitajat terveyskeskuksiin ja tällä tavalla laittaa julkiset terveyskeskukset kuntoon.
– Virtasen mukaan työnantajat ja työntekijät ovat kehittäneet toimivan järjestelmän, jossa julkinen on jätetty rappeutumaan. Ajatus on hämmentävä. Ei ole hyvin toimivan järjestelmän osan syytä, että heikompi osa ei toimi, toteavat EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk ja TPL:n toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi tiedotteessaan.
– Suomalaisten epätasa-arvoisuus terveydenhuollon saatavuudessa on tosiasia. Ratkaisu ei ole kurjistaa sen parhaiten toimivaa osaa, vaan saattaa heikommat osat samalle hyvälle tasolle: julkinen perusterveydenhuolto on saatava tuottavaksi. Siihen ei auta vastikkeeton lisärahan lappaminen vaan toiminnan kehittäminen kilpailun kautta. Sitä tuo valinnanvapaus, Schugk ja Järvi korostavat.
Schugk ja Järvi muistuttavat, että työterveyshuolto on luotu toimivaa, tuottavaa työelämää ja sitä ylläpitämään pystyviä työntekijöitä varten. Työterveyshuolto on työpaikalle räätälöityä terveydenhoitoa: sairauksien syntymistä ennaltaehkäisevää, sairauksien pahenemista estävää ja jäljellä olevaa työkykyä ylläpitävää.
– Tekemätön työ maksaa yksityissektorilla vuosittain noin 5 miljardia euroa – vajaan kymmenesosan valtion tämän vuoden budjetista. Summa koostuu esimerkiksi sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja varhaisesta eläköitymisestä.
Kaksikon mukaan työurien pidentäminen on yhteisesti sovittu ja välttämättömäksi todettu tavoite, johon ei päästä ilman yksilön hyvää työkykyä koko työuran ajan.
– Parasta mahdollista työkykyä ei voida saavuttaa ilman nimenomaisesti työterveyteen keskittyvää terveydenhuoltoa. Työterveyspainotteinen sairaanhoito on kokonaisuuden kannalta välttämätöntä. Yleinen terveydenhoito ei tarjoa vastaavaa.
Schugk ja Järvi katsovat, että keskustelussa näyttää hämmästyttävällä tavalla unohtuvan työterveyshuollon rahoitus.
– Virtasen mukaan valinnanvapaus sulkisi työterveyshuollon rahoituskanavat. Tämä ei pidä paikkaansa: valinnanvapausmallissa käytettäisiin julkisia varoja, työterveyshuollossa ei.
Kaksikko muistuttaa, että työterveyshuollon kokonaisuudesta (lakisääteinen ja vapaaehtoinen yhteensä) työnantajat maksavat 86,5 prosenttia, työntekijät ja yrittäjät 13,2 prosenttia ja valtio 0,3 prosenttia.
– Osa on työterveyshuoltoon korvamerkittyä työtulovakuutuksen maksua, suurin osa työnantajien suoraan maksamaa osuutta. Rahoitusta ei siis voi siirtää julkiseen koneistoon, eikä siten työterveyshuollossa työskenteleviä ammattilaisia marssittaa noin vain julkiseen terveydenhuoltoon.