Britanniassa on arvosteltu vuosikausia Ranskan viranomaisten toimintaa Kanaalin ylittävien siirtolaisvirtojen pysäyttämisessä.
Ranskalaispoliisit ovat kesän aikana puhkoneet ylityksissä käytettyjä kumiveneitä Calais’n alueen rannoilla, mutta tällä on ollut vain marginaalinen vaikutus ilmiöön. Britannian siirtolaiskriisi on osa maan EU-eron jälkeistä muutosta, jossa maahanmuuton määrä on moninkertaistunut ja tulovirrat kääntyneet EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle.
Tämä ei sovi yhteen Brexitin kannattajien väitteisiin, joiden mukaan EU:sta irtautumisen olisi pitänyt antaa Britannialle vahvemman kontrollin maahanmuutosta ja mahdollistaa sen vähentämisen.
Telegraph-lehti seurais Pohjois-Ranskan tilannetta kahden viikon ajan ja arvioi ihmissalakuljettajien päässeen voitolle rannikolla. Ranskan poliisi myöntää menettäneensä tilanteen hallinnan.
Ihmissalakuljettajat lastasivat ihmisiä veneisiin ja ohjasivat noin 200 siirtolaisen ryhmän odottamaan taustalla vuoroaan ”kuin karjalauman”. Yli 70 matkustajaa ahdettiin hädin tuskin merikelpoiseen alukseen, joka lähti liikkeelle kohti Doveria. Ranskan poliisin partiovene seurasi toimintaa lähellä puuttumatta asiaan.
Rannoille on sijoitettu 1 200 ranskalaispoliisia, mutta salakuljettajien kerrotaan keksivän jatkuvasti uusia kikkoja heidän välttämisekseen. Rajavartioston upseeri Marc Musiol sanoo olevansa avuton tilanteen edessä.
– Emme edes tiedä mistä aloittaa, emme tiedä mihin mennä, veneitä lähtee niin paljon, Musiol sanoo.
Poliisi käyttää yönäkölaitteilla varustettuja drooneja rantadyynien kartoittamiseksi. Pääosin 20–30-vuotiaista miehistä koostuvat siirtolaisryhmät yöpyvät rannoilla ennen Kanaalin ylittämistä. Piilopakkoja on helppo löytää alueen koon vuoksi.
– Olemme täällä joka ilta, ja tilanne on aina sama. Siirtolaisia on kaikkialla, eräs poliisi sanoo.
Kuluvan vuoden aikana Britanniaan on saapunut veneillä yli 22 300 siirtolaista eli 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Työväenpuolueen pääministeri Keir Starmer on yrittänyt ratkaista tilannetta muun muassa neuvottelemalla uuden sopimuksen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa. Sen vaikutuksen on kuitenkin arvioitu jäävän vähäiseksi.
