Keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaispuolueen (Les Républicains) puoluesihteeri Bernard Accoyer ilmoitti, että presidentti Emmanuel Macronin uuteen hallitukseen nimittämät puolueen kansalliskokousedustajat eivät ole enää tasavaltalaispuolueen jäseniä. Accoyer kuvasi ministereiden rekrytointia hallitukseen ”salametsästykseksi”.
Tasavaltalaispuolueen tavoitteena on ollut saada presidentinvaalien huonosta menestyksestä huolimatta kansalliskokoukseen enemmistö niin, että puolue voisi pakottaa presidentin ajamaan omaa politiikkaansa oikeistolaisen hallituksen turvin.
Tasavaltalaisten suostuminen Macronin nimittämään hallitukseen heikentää puolueen mahdollisuuksia esiintyä kansalliskokousvaaleissa oikeistolaisena vaihtoehtona presidentin politiikalle, jota tasavaltalaispuolue on yrittänyt aiemmin leimata sosialistiseksi.
Macronin nimittämään hallitukseen tuli kolme tasavaltalaispuolueen edustajaa. Pääministerikseen Macron nimitti jo maanantaina tasavaltalaispuoluetta edustavan Le Havren pormestarin Édouard Philippen.
Tiistaina ilmoitettiin muiden ministereiden nimet. Macronin talouslinjan suhteen olennaista oli, että talouden avainpaikoille nimitettiin oikeistolaiset ministerit.
Talousministeriksi nimitettiin tasavaltalaispuolueen presidentinvaalien esivaaleissakin mukana ollut François Fillonin hallitusten entinen maatalousministeri Bruno Le Maire. Talousministeri vastaa budjetin laadinnasta, verotuksesta ja valtiontaloudesta ylipäänsä. Hän rinnastuu siis valtiovarainministeriin.
Julkisista menoista vastaavaksi ministeriksi Macron nimitti tasavaltalaispuoluetta edustavan Tourcoingin pormestarin ja kansalliskokousedustajan Gérald Darmaninin, joka on ollut Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn tukija.
Talouden avainpaikkojen nimittäminen oikeistolaisilla antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan Macron aikoo talouspolitiikkaansa viedä. Puolet Macronin hallituksen ministereistä on riippumattomia asiantuntijoita. Puolet on miehiä ja puolet naisia. Hallituksessa on viisi Macronin La République en marche ! (LREM, Tasavalta liikkeelle!) -puoluetta edustavaa ministeriä, kaksi sosialistia, kaksi vasemmiston radikaalipuolueen (nimestään huolimatta maltillinen sosiaaliliberaali puolue) edustajaa, kaksi keskustalaisen MoDemin edustajaa, yksi ympäristöpuolueen edustaja ja pääministerin lisäksi kaksi tasavaltalaispuolueen edustajaa. Viidestä Macronin puolueen ministeristä neljä on entisiä sosialisteja ja yksi entinen MoDemin edustaja.
LREM ennakkosuosi kansalliskokousvaaleihin
Tasavaltalaispuolueelle menetykset ovat iso ongelma, koska ne vahvistavat Macronin LREM:n imagoa talouspolitiikaltaan markkinatalousmyönteiseen ja oikeistolaiseen suuntaan kallistuvana puolueena.
Molemmat keskiviikkona nimitetyt ministerit olivat tasavaltalaispuolueen ehdokkaina tulevissa kansalliskokousvaaleissa. Puolue on nyt ilmoittanut nyt asettavansa vaalipiireihin toiset ehdokkaat.
Macronin LREM ei ole nimennyt ministereiden vaalipiireihin ehdokasta, joten ministerit voivat olla kansalliskokousvaaleissa LREM:n ehdokkaina. Mahdollista on myös, että he kampanjoivat ”presidentillisen enemmistön” ehdokkaina kuten Macronia tukenut entinen sosialistinen pääministeri Manuel Valls. Häntäkään vastaan LREM ei ole kyseisessä vaalipiirissä asettanut omaa ehdokastaan.
Ranskassa on 577 vaalipiiriä, joista kustakin valitaan yksi edustaja kansalliskokoukseen. Kustakin puolueesta on vaalipiirissä vain yksi ehdokas.
Kaksivaiheiset kansalliskokousvaalit järjestetään 11. ja 18. kesäkuuta. Mikäli ensimmäisellä kierroksella ehdokas ei saa vähintään puolta annetuista äänistä ja 25 prosenttia kaikkien äänivaltaisten äänistä, järjestetään toinen kierros, jolla eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi. Toiselle kierrokselle pääsevät ne, jotka ovat saaneet vähintään 12,5 prosenttia annetuista äänistä. Jos vain yksi tai kukaan ei saa 12,5 prosenttia äänistä, toiselle kierrokselle menevät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Harris Interactiven torstaina julkaiseman mielipidemittauksen mukaan Macronin LREM on suosituin puolue 32 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat tasavaltalaispuolue ja nationalistinen Kansallinen rintama (Front National) 19 prosentin kannatuksella. Neljännellä sijalla on laitavasemmistolainen La France Insoumise (Kapinallinen Ranska). Viimeiset viisi vuotta hallinnut sosialistipuolue on pudonnut pienpuolueiden joukkoon kuuden prosentin kannatuksella.
Prosentit antavat kansalliskokousvaalien tuloksesta vain suuntaa, koska vaalien toisella kierroksella menestyvät yleensä parhaiten maltilliset ehdokkaat vakiintuneista puolueista. LREM on uusi puolue, joten sen menestystä on vaikea ennakoida. Tähän mennessä viimeisimmän Les Échos’ssa ennen vaaleja julkaistun paikkaprojektion mukaan LREM olisi suurin puolue, mutta ei saisi kansalliskokoukseen yksinkertaista enemmistöä. Tasavaltalaispuolue olisi toiseksi suurin puolue.