– Uskon, että ranskalaiset antavat Emmanuel Macronille enemmistön. He sanovat, että sinulla on viisi vuotta aikaa hoitaa homma, Pascal Joannin sanoo Verkkouutisille.
Verkkouutiset haastatteli Eurooppa-myönteisen think-tankin, Robert-Schuman-säätiön pääjohtajaa Pascale Joannina presidentinvaaleihin ja Ranskan poliittiseen tulevaisuuteen liittyen Pariisissa.
Joannin kuvailee presidentinvaalien tulosta maanjäristykseksi. Ensimmäistä kertaa viidennen tasavallan aikana kumpikaan keskustaoikeiston tai keskustavasemmiston pääpuolueiden ehdokkaista ei päässyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Sosialistien alennustila oli nähtävissä, mutta ennen kaikkea keskusta-oikeistolaiselle tasavaltalaispuolueelle (Les Républicains) tulos oli shokki.
Tasavaltalaispuolue ei ole kuitenkaan yhtä kanveesissa kuin sosialistit. Sillä on mahdollisuus pärjätä kesäkuun kansalliskokousvaaleissa, joiden tulos yhdessä presidentinvaalin kanssa ratkaisee Ranskan poliittisen suunnan seuraaviksi viideksi vuodeksi.
Keskiviikkona julkaistun Les Échon julkaiseman mielipidemittauksen mukaan tasavaltalaispuolue saisi kansalliskokousvaaleissa 200–210 paikkaa parlamenttiin, mutta Macronin En Marche! -liike saisi projektion mukaan jopa 249–286 paikkaa parlamenttiin.
– Koska Macronilla ei ole puoluetta, nyt on uusi tilanne, Joannin kuvailee.
Miten käy perinteisen keskustaoikeiston?
Sunnuntai-illan puheessaan Louvren aukiolla Macron kehotti antamaan hänelle kansalliskokousvaaleissa vahvan presidentillisen enemmistön, jotta hän pääsisi toteuttamaan lupaamiaan yhteiskunnallisia uudistuksia. Absoluuttinen enemmistö edellyttäisi 290 paikkaa.
Enemmistö voi kuitenkin jäädä niukasti vajaaksi, kuten Les Échon projektio ennusti. Silloin täytyy etsiä muista puolueista ihmisiä, jotka ovat valmiita koalitiohallitukseen. Silloin katseet siirtyvät helposti tasavaltalaispuolueeseen.
Joannin kuitenkin epäilee, että tasavaltalaispuolue ei olisi kokonaan valmis koalitioon, jos tällainen tilanne tulisi vastaan.
– Monilla on huoli siitä, että puolue hajoaa kahtia maltilliseen osaan, joka voi liittoutua Macronin kanssa ja oikeistolaiseen osaan, joka on yhteistyötä vastaan, Joannin toteaa.
Silloin oikealle muodostuisi oppositiovoima, joka ei ole kuitenkaan äärioikeistoa. Les Échos’n projektion mukaan presidentinvaalit hävinneen Marine Le Penin Front National (Kansallinen rintama) jäisi kansalliskokousvaaleissa 15–25 paikkaan johtuen kaksivaiheisesta enemmistövaalista, joissa äärimmäisillä ehdokkailla on vaikeuksia pärjätä missään päin Ranskaa.
Ranskassa on protestimieliala
Le Pen mainosti jo sunnuntai-iltana olevansa opposition johtaja, mutta asetelma ei ole aivan niin yksinkertainen. Monet halusivat antaa protestiäänen harjoitetulle politiikalle, mutta eivät Le Penin edustamalle linjalle.
Iso osa ihmisistä on kyllästyneitä poliittisiin puolueisiin ja politiikan samankaltaisuuteen riippumatta siitä, kuka hallitsee. Protesti kanavoitui presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ääriliikkeisiin. Joannin muistuttaa, että yhteen laskettuna äärioikeistolaiset ja äärivasemmistolaiset puolueet saivat presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 45 prosenttia äänistä.
Siksi Macronilla ei tule helpot ajat.
– Äärivasemmiston ja -oikeiston oppositiovoimat ovat kaduilla hyvin pian, Joannin muistuttaa.
Koska Macron sai presidentinvaaleissa niin vahvan kannatuksen, Joannin epäilee, että ranskalaiset haluavat antaa Macronille mahdollisuuden uudistuksiin. Lopulta myös Macron edustaa vanhoista puolueista ulkopuolista uutta vaihtoehtoa, vaikka monet kuvailevatkin häntä nykyisen sosialistipresidentin Francois Hollanden luomaksi ilmiöksi.
– On aika uskomatonta, että yhdessä vuodessa mies, jolla ei ole edes puoluetta voittaa presidentinvaalit ja sitten ehkä voittaa myös kansalliskokousvaalit. Se on täysin käsittämätöntä, Joannin hämmästelee.
Hän muistuttaa, että ranskalaiset todella haluavat poliittista muutosta.
– Ihmiset halusivat Macronin korkeimmalle paikalle ranskalaisessa politiikassa. Se tarkoittaa, että he haluavat Macronin muuttamaan asioita. Hänelle annetaan viisi vuotta aikaa uudistuksiin, Joannin arvelee.
Toinen osa Euroopan tulevaisuutta ja Emmanuel Macronin talouspolitiikkaa käsittelevä osa Pascale Joanninin haastattelusta julkaistaan Verkkouutisissa myöhemmin tällä viikolla.