Sunnuntain presidentinvaalien toisella kierroksella ranskalaiset pääsivät valitsemaan kahden toisistaan selvästi erottuvan vaihtoehdon väliltä.
Liikkeelle! (En Marche!) -liikkeen viime vuonna perustanut Emmanuel Macron kannattaa vapaakauppaa, julkisen kulutuksen pienentämistä, vapaita työmarkkinoita ja Euroopan unionin kehittämistä tiiviimpään suuntaan.
Kansallisen rintaman (Front National) ehdokas Marine Le Pen kannattaa Ranskan eroa eurosta, kansanäänestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä, rajojen sulkemista, tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, äärijärjestöihin kytköksissä olevien maahanmuuttajien karkottamista tai sulkemista vankilaan ja protektionismia eli kotimaisen teollisuuden suojelemista vapaakaupan sijaan.
Macron oli ennakkosuosikki. Viimeiset Ifopin ja Ipsos Sopra Sterian mielipidemittaukset ennustivat Macronille 63 prosentin kannatusta ja Le Penille 37 prosentin kannatusta.
Hämmennystä lauantaina aiheutti Macronin kampanjaan kohdistunut hakkerointi ja siihen liittynyt tietovuoto. Vuodetut sähköpostit ja niiden sisältämät tiedot levisivät kuitenkin niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden vaikutus presidentinvaalien tulokseen jäänee pieneksi. Ranskalaiset mediat ovat viranomaisten suosituksista jättäneet raportoimatta vuotojen sisältöä.
Väistyvä presidentti François Hollande totesi, että hakkerointiin ja vuotoihin puututaan vielä.
Sosialistien Hollande valittiin presidentiksi vuoden 2012 vaaleissa. Hän tuli valituksi vasemmistolaisella kampanjalla, mutta joutui kääntämään talouspoliittista linjaansa rakenteellisten uudistusten suuntaan.
Tyytymättömyys Hollandeen johti siihen, että sosialistien ehdokas Benoît Hamon sai presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella vain 6,4 prosenttia äänistä. Myöskään keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaispuolueen (Les Républicains) ehdokas François Fillon ei päässyt vaalien toiselle kierrokselle jääden kolmanneksi 20 prosentin kannatuksella. Fillonin kannatuksen heikkouteen vaikuttivat häneen liittyvät skandaalit ja puolueen riitaisuus.