Kun koronavirus tuli ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin, tartunnat levisivät niissä melko samalla tavalla, huomauttaa Tukholman yliopiston sosiaalityön emeritusprofessori Marta Szebehely.
Hän on vertaillut Pohjoismaiden taisteluja koronavirusta vastaan tutkimuksessaan, joka käsittelee koronaviruksen vaikutusta Ruotsin vanhustenhuoltoon.
− Olimme hyvin samankaltaisia ensimmäisten pandemian viikkojen ajan, sitten lähdimme eri suuntiin. Suomi tuli pari viikkoa jäljessä, ja suomalaiset ovat todenneetkin saaneensa hengähtää hieman pidempään, Marta Szebehely sanoo Expressenille.
Esimerkiksi Pohjoismaiden ensimmäiset virukseen liittyneet kuolemantapaukset todettiin melko samoihin aikoihin: Ruotsissa 11. maaliskuuta, Norjassa 12. maaliskuuta, Tanskassa 15. maaliskuuta ja Suomessa 21. maaliskuuta.
Jossakin vaiheessa yhtäläisyydet alkoivat loppua.
”Naapurimaissa otettiin käyttöön tiukkoja rajoituksia, kun Ruotsi sai kansainvälistä huomiota epätavallisella linjallaan”, Expressenin jutussa todetaan.
Ruotsissa toimenpiteet olivat vähemmän voimakkaita ja hitaampia. Tanska laittoi rajansa kiinni jo 14. maaliskuuta. Suomi seurasi perässä 19. maaliskuuta.
CNN nosti viikonloppuna julkaistussa raportissaan esiin Norjan, Tanskan ja Suomen esimerkkeinä melko pehmeillä toimenpiteillä aikaansaadusta tartuntojen rajoittamisesta. Raportin mukaan Ruotsin vapaaehtoisuuteen perustunut koronalinja on osoittautunut epäonnistuneeksi.
Virologi ja Ruotsin entinen valtionepidemiologi Annika Linde sanoo, että Ruotsin on opittava pandemiasta. Hänen mukaansa Ruotsin naapurimaiden varhaisilla toimenpiteillä on ollut iso vaikutus.
− Suomen, Norjan ja Tanskan avain menestykseen on ollut, että ne ovat saaneet ehkäistyä rajun leviämisen jo alkuvaiheessa. Ne sulkeutuivat ajoissa ja ovat kyenneet tunnistamaan ja pysäyttämään purkauksia. Tanska on myös testannut useamman kuin yhden näytteen asukasta kohti.
Suomi, Norja ja Islanti ovat syksyllä säästyneet pandemian toiselta aallolta Ruotsia ja Tanskaa paremmin. Annika Linde kiittelee, että Ruotsi on syksyllä ottanut käyttöön tiukkoja rajoitustoimia. Hänen mukaansa Ruotsi olisi säästynyt toiselta aallolta kuitenkin paremmin, jos rajoitustoimia olisi toteutettu jo pandemian alkuvaiheessa.
− Lähtökohtamme on ollut huonompi. On paljon vaikeampaa pitää infektio aisoissa, kun se on levinnyt väestössä rajusti, kuin että tautitapaukset olisivat yksittäistapauksia, jotka pystytään jäljittämään, kuten Suomessa ja Norjassa.
Ruotsin kansanterveysvirasto ei ole halunnut verrata Ruotsin onnistumista muihin Pohjoismaihin. Annika Linden mukaan vertailu on kuitenkin paikallaan.
− Riippumatta näkökulmasta strategiamme on tarkoittanut isompaa taakkaa terveydenhuollolle sekä enemmän sairaita ja kuolleita.