Kuluva vuosi on rakennusalalle vielä vaikea, kertoo Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat pohjalukemissa, ja etenkin asuntotuotanto vähenee yhä. Korjausrakentaminen on kannatellut kituliasta talonrakentamista.
– Edellisinäkin keväinä olemme odottaneet kasvua seuraavaksi vuodeksi, mutta näkymät ovat aina heikentyneet vuoden mittaan ja vastassa on ollut uusi alamäki, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.
– Tällä kertaa perustamme näkemyksemme siihen, että monilla osa-alueilla rakentaminen on painunut niin alas, ettei siitä käytännössä ole kuin yksi suunta eli ylöspäin, hän jatkaa.
Hänen mukaansa yleisessä talouskehityksessä on nähtävissä myönteisiä merkkejä, joten näköpiirissä on suuria yksittäisiä hankkeita vaikkakaan ei toistaiseksi laajaa elpymistä.
Asuinrakentamisen aloitukset laskevat edelleen tänä vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuessa. Kuluttajakauppa on ollut nihkeää viime vuosina, mutta yksityiset rahastot ovat hankkineet asuntoja vuokrakäyttöön ja pitäneet asuntorakentamista käynnissä valtion tukeman tuotannon ohella.
Asuntomyynnin vilkastuminen vaatii kuluttajaluottamuksen vahvistumista, jota onkin jo nähty viime kuukausien aikana. Tämä heijastuisi myönteisesti myös omakotitalorakentamiseen, joka kyntää todella syvällä. Tänä vuonna ei uskota lähtevän liikkeelle kuin 5 000 omakotitalon rakentaminen, kun määrä oli takavuosina parhaimmillaan yli kolminkertainen.
Tänä vuonna Rakennusteollisuus ennakoi asuntojen aloitusmääräksi 23 500, kun VTT:n arvioima tarve väestönkehityksen perusteella olisi noin 29 000 asuntoa.
– Jos tarve ylittää jatkuvasti tarjonnan, asuntojen hinnat ja vuokrat lähtevät nousuun etenkin kasvukeskuksissa. Asuntotilannetta ei pidä päästää kriisiytymään, vaan julkisen sektorin on omalta osaltaan varmistettava kohtuuhintaisen asumisen edellytykset muun muassa toimivalla kaavoituksella, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sanoo.
Kaupungistuminen vaikuttaa tuleviin rakennustarpeisiin huomattavasti lähivuosina. Vastapainona kasvukeskusten rakentamiselle Rakennusteollisuus peräänkuuluttaa priorisointia väyläverkostossa koko maan tasolla, jotta raaka-aineiden kuljetus ja yhteydet vientisatamiin pysyvät kunnossa.
– Infraan panostamisella tähdätään juuri tavaraviennin edellytysten parantamiseen ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Jo 2,4 miljardiin euroon kasvaneen valtion väyläinfran korjausvelan kiinni kurominen on erityisen kannattavaa näin matalasuhdanteessa, kun kustannustaso on alhainen, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lähettää terveisiä poliitikoille.