Rakennusteollisuus RT:n mukaan taloudellista toimeliaisuutta kotimarkkinoilla voitaisiin lisätä vauhdittamalla rakentamista, viitaten useisiin ekonomisteihin. Rakennusteollisuus pitää ajankohtaa otollisena, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.
– Täsmäelvytys olisi hyvä kohdentaa rakentamisen, jossa vipuvaikutus on suuri. Esimerkiksi 100 miljoonan euron korjausavustukset taloyhtiöille voisivat saada liikkeelle miljardin euron investoinnit. Tällä työllistettäisiin 16 000 henkilöä, ja valtiolle kertyisi verotuloja noin viidennes kokonaisinvestoinnista eli 200 miljoonaa euroa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Hänen mukaansa valtion elvytystukea tarvittaisiin myös talousahdingossa oleville kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi ja katuverkostojen kunnon kohentamiseksi.
– Tukien tulisi olla luonteeltaan sellaisia, että ne kannustaisivat samalla suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon ja oikea-aikaisiin korjauksiin, Pipatti sanoo.
Lokakuussa voimaan tuleva raskaan kaluston massa- ja mittamuutos puolestaan edellyttää, että kunnat huolehtivat katuverkostonsa kestokyvystä. Katuja, siltoja ja katujen alapuolisia teknisiä verkostoja ei ole suunniteltu kestämään jättirekkoja.
– Mikäli rakenteita ei uudisteta, kalustouudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät pitkälti toteutumatta, Pipatti huomauttaa.
Hänen mukaansa 200 miljoonan euron tuki kunnille korjausrakentamiseen ja 100 miljoonan euron tuki kuntien vastuulla olevien väylien parantamiseen mahdollistaisi yhteensä jopa 24 000 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen, jos kunnat saisivat tukien myötä tehtyä 1,5 miljardin investoinnit.
– Valtiolla ei ole tässä kuin voitettavaa. 400 miljoonan euron valtiontuki voisi toimia katalyyttinä 40 000 työpaikalle ja 2,5 miljardin investoinneille, joista valtio saisi verotuloja 455 miljoonaa, Pipatti summaa.
Rakentamiseen sijoitettu miljoona työllistää 13–16 henkilöä sektorista riippuen. Yksi työpaikka rakennustyömaalla tuottaa 1–1,5 työpaikkaa teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu kaikkiaan joka viides Suomen työllisistä. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on puolestaan 30–40 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista.
Tiedot käyvät ilmi VTT:n selvityksestä rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista.