Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalon mielestä Suomi antaa kuljetuksissa aivan tarpeettomasti etumatkaa kilpailijamaille.
– Jos väyläyhteys ei toimi, se on vientiteollisuuden kannalta vähän sama kuin suomalaissuunnistajan pitäisi kisata kansainvälisessä kisassa kumisaappaissa tai keihäänheittäjän vaihtaa hiilikuitukeihäs rautakankeen, Kailasalo vertailee.
Euroopan reunalla kilpailukyiset kuljetusyhteydet ovat hänen mukaansa elinehto. Kasvu voi monin paikoin juuttua liikenteellisiin pullonkauloihin, ellei väyläinfran rahoitukseen löydy yli hallituskausien ulottuvaa poliittista linjaa.
– Pitkäjänteinen ohjelma luo näkymiä ja luottamusta, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan Suomeen. Syntyy työpaikkoja ja verotuloja. Urheilijallekaan oikeat välineet eivät ole menoerä vaan investointi tuleviin huippusuorituksiin, Kailasalo toteaa.
Wärtsilä Finland Oy:n logistiikkajohtaja Ari Schiestlin mukaan hyvä esimerkki pullonkaulaväylästä on valtatie kahdeksan Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta pohjoiseen. Varsinais-Suomen pääteillä raskas liikenne on kasvanut jopa seitsemän prosenttia vuodessa, kun koko maassa kasvua on noin neljä prosenttia.
– Omista tavaravirroistamme valtaosa kulkee Kasitietä, joten se on elintärkeä kilpailukyvyllemme. Turku–Nousiainen-väli on loistoesimerkki siitä, miten järkevä tieinvestointi parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vastaava investointi kannattaisi varmistaa koko tien osalta aina Keski-Pohjanmaalle asti, Schiestl summaa.