Tero Kiviniemen mukaan Suomen kautta on mahdollista luoda lyhyet yhteydet Aasiaan jatkossa lentoliikenteen lisäksi myös meriteitse. Ilmastonmuutoksen myötä Jäämerellä avautuvat merireitit Kaukoitään ja Pohjois-Amerikkaan. Hänen mukaansa oikeanlaisilla ratkaisuilla Suomi voi nousta koko Pohjois-Euroopan logistiseksi keskukseksi.
– Nyt pitää osata katsoa kauas sekä ajassa että matkassa mitattuna. Jos tuijottaa vain nenänpäätä, on vaikea edetä ainakaan järkevään suuntaan, Kiviniemi sanoi Rakennusteollisuus RT:n kevätkokouksessa perjantaina.
Hän pitää isona puutteena sitä, että Suomella ei ole lainkaan pitkän aikavälin suunnitelmaa liikenneinfran kehittämiseksi, kun liikennepoliittinen selontekokin kumottiin vuodenvaihteessa. Tiedossa on ainoastaan tämän hallituskauden infrahankkeet.
Kiviniemen mielestä hallituksen pitäisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, joka valmistelisi pitkän aikavälin liikenneinvestointiohjelman.
– Olisi tärkeä osallistaa suunnitteluun myös muita tahoja ja hyödyntää osaamista laajasti. Ohjelman tulisi olla mielellään kahdentoista vuoden mittainen, jotta se ohjaisi kehittämistä johdonmukaisesti yli hallituskausien, hän sanoi.
Esimerkiksi Tallinnan-tunnelin kaltainen jättihanke vaatisi lukuisten vuosien valmistelua ja vahvaa sitoutumista. Kiviniemen mielestä poliittisessa ohjauksessa tehdylle investointiohjelmalle on iso tarve, vaikka selvitettävänä oleva aloite liikenneverkkojen yhtiöittämiseksi etenisi.
– Muun muassa Ruotsilla ja Norjalla on vastaavat suunnitelmat, mikä näkyy myös niiden infrainvestointien tasossa, Kiviniemi huomautti.
Suomessa uusinvestoinnit rautateihin ja teihin ovat Kiviniemen mukaan huolestuttavan matalat ja yhä laskemaan päin. Liikenneinvestointiohjelma ja uudenlaiset rahoitusratkaisut olisivat välttämättömiä myös EU-investointitukien saamiseksi.
Suomi on osa eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa ja on sitoutunut sen kehittämiseen. Siinä, missä Ruotsi on hakenut EU-rahoitusta lähes 17 miljardin euron TEN-T-hankekokonaisuudelle, Suomella on tällä hetkellä kasassa vain runsaan 200 miljoonan euron hankkeet.
– Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla voimme tehokkaalla tavalla edistää talouden kasvua ja kaupunkiseutujen hallittua kehitystä. Lisäksi infran toteuttaminen saa liikkeelle myös muuta rakentamista, tuo töitä ja kerryttää verotuloja, Kiviniemi sanoi.