Rajoitukset ajavat tapahtumatalot kohti katastrofia

Kokoontumisrajoitukset ovat käytännössä pysäyttäneet tapahtumatalojen toiminnan Suomessa.

Hallitus jatkoi linjaustaan yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä heinäkuun loppuun asti. Epävarmuus rajoitusten kestosta heijastuu siihen, että tilaisuuksia ei uskalleta suunnitella. Tämä pitkittää alan taloudellista ahdinkoa.

Tilaisuuksien peruuttamisen taloudelliset vaikutukset heijastuvat monen alan työllisyyteen ja tulokseen. Rajoitusten päättymisen aikataulusta tarvitaan päätös, jotta tilaisuuksien järjestäjät uskaltavat lähteä liikkeelle, katsovat suurten tapahtumatalojen toimitusjohtajat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tuoreen hallituksen päätöksen mukaan kokoontumisrajoitusta lievennetään kesäkuun alusta lähtien nykyisestä kymmenestä ihmisestä 50 ihmiseen. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.

– Jos kokoontumisrajoituksia jatketaan kesän yli syksyyn, tilanne on tapahtumataloille katastrofaalinen. Pelkkä rajoitusten purku ei kuitenkaan riitä. Pahin tilanne on, jos rajoitukset puretaan, mutta samalla suositellaan välttämään tilaisuuksien järjestämistä ja niihin osallistumista. Tilaisuuksien järjestäjät tarvitsevat nyt selkeän viestin, että he uskaltavat lähteä liikkeelle, kertoo Helsinki Congress Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki.

Rajoitusten vaikutus näkyy konkreettisesti esimerkiksi Finlandia-talon, Paasitornin, Sibeliustalon ja Logomon varaustilanteessa. Talojen toimitusjohtajien mukaan varauksia leimaa epävarmuus ja odotus tilanteen kehittymisestä.

Taloudelliset vaikutukset ulottuvat muillekin aloille

Suuret tapahtumat ovat kaupungeille merkittävä tulonlähde. Niiden peruminen heijastuu muun muassa hotelli- ja ravintola-alaan sekä taksiyrittäjiin. Tapahtumilla on huomattava vaikutus monien alojen työllisyyteen.

Kun tilaisuuksia perutaan, taloudelliset vaikutukset eivät jää ainoastaan tapahtumatalojen kannettavaksi. Ne heijastuvat laajasti myös kaupunkien muihin palveluihin. Pelkästään Finlandia-talon kansainväliset ja kotimaiset vieraat käyttävät vuosittain noin 47 miljoonaa euroa Helsingin ravintoloissa, hotelleissa ja ostoksilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kirjastot, museot ja kulttuuritalot saavat kesäkuun alusta ottaa vastaan yli 50 henkilön asiakasmääriä, kunhan turvarajoituksista ja hygieniasta huolehditaan. Hallitukselta tarvittaisiin nyt samanlainen viesti myös yritysasiakkaille, jotka järjestävät kokouksia ja tilaisuuksia. Muuten tapahtumatalot jäävät väliinputoajan asemaan. Selkeä linjaus lieventäisi epävarmuutta ja pelkoa, jotka estävät tilaisuuksien suunnittelun, toteaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.

Maiden väliset matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan kansainvälisten konferenssien järjestämiseen jonkin aikaa. Siksi esteet kotimaisten tilaisuuksien järjestämiseltä tulisi purkaa pikaisesti. Näin tapahtuma-alan elpyminen voi alkaa.

Suomen tapahtumataloissa järjestetään suurten kansainvälisten konferenssien lisäksi runsaasti pienempiä tilaisuuksia, kuten yritystapahtumia, tiedotustilaisuuksia, yhtiökokouksia, juhlia, messuja ja esityksiä. Tapahtumien osallistujamäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin, välillä useampaan tuhanteen henkeen.

Mainos