Eroavaisuus johtuu Markus Heiskasen väitöskirjan mukaan rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaisista toimintakulttuureista sekä virkamiesten erilaisesta hallinto-oikeudellisesta asemasta.
Heiskanen on tutkinut rajaturvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua väitöstyössään Rajakeisarin uudet (v)aatteet – Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Heiskanen on toteuttanut tutkimuksen kriittisellä tutkimusotteella, jossa virallisen valtadiskurssin mukaiset totuudet on asetettu kyseenalaisiksi. Hän tuotti väitöstyössään tulkinnan rajaturvallisuudesta, joka haastaa nykyisen valtiolähtöisen turvallisuusajattelun antamalla yksilön vapausoikeuksille samanlaisen painoarvon valtion turvallisuuden rinnalla.
Sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos osoittautui Heiskasen tutkimuksen mukaan yksilöiden oikeusturvan kannalta oikeusvarmemmaksi ratkaisuksi kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi, joka nauttii suurta arvostusta kansalaisten taholta. Heiskasen mukaan syynä on Rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit sekä virkamiesten erilainen hallinto-oikeudellinen asema.
– Rajaturvallisuuden käytännön toimeenpanossa ilmenee sotilasorganisaatioille ominainen tehokkuusmaksiimi sekä pyrkimys toiminnan yhdenmukaisuuteen. Poliisihallinnossa taas korostuu jokaisen virkamiehen itsenäinen vastuu päätösharkinnassa. Tämä aiheuttaa päätöksentekoon ja toimintaan vaihtelua, millä on vaikutusta siihen, kuinka yksilöiden oikeusturva toteutuu turvallisuushallinnossa, Heiskanen kertoo.
”Suomen itärajaa vartioidaan kylmän sodan ajan poteroissa”
Rajavalvonnan sotilaallinen järjestelmä on purettu monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Virossa, mutta ei Suomessa, vaikka ajoittain tällaisia ajatuksia on esitetty myös julkisuudessa.
– Onneksi ei, Heiskanen toteaa.
Suomi tekee rajaturvallisuusyhteistyötä kaikkien länsimaiden sekä monien kolmansien maiden, jopa kaukaisen Kiinan kanssa. Yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa kuvataan Heiskasen mukaan kuitenkin yhä rajanvartioinnin käsitteen avulla.
– Käsitteellisellä tasolla Suomen itärajaa valvotaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa. Muu toimintaympäristö on kyllä muuttunut, ja turvallisuus käsitteenä on laajentunut kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjä piirtyy meille suomalaisille yhä kansallisesti pelättynä ”toisena”, idänuhkana, Heiskanen kertoo.
Heiskasen tutkimustyö on ensimmäinen suomalaisen rajaturvallisuuden alaan liittyvä väitös. Väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 8. kesäkuuta. Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Markku Temmes ja kustoksena professori Jari Stenvall.
Heiskanen valmistui kadettiupseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 1995. Heiskanen on toiminut upseeriksi valmistuttuaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä eri puolella Suomea ja ajoittain myös ulkomailla. Vuodesta 2005 lähtien Heiskanen on toiminut rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkönä Raja- ja merivartiokoululla Espoossa. Sotilasarvoltaan Heiskanen on everstiluutnantti.
