Evira on tehnyt lentolevityksiä keväisin ja syksyisin vuodesta 2004 lähtien. Tästä vuodesta eteenpäin syöttirokotteita levitetään vain kerran vuodessa. Kokemukset osoittavat, ettei kahdesti vuodessa toteutettu rokotelevitys ole tuonut lisähyötyä.
– Näyttää siltä, että eläimet löytävät paremmin syksyllä levitetyt syöttirokotteet. Keväällä pentujaan hoitavat emot eivät liiku kovin laajalla alueella, eivätkä pennut vielä hae ruokaa luonnosta. Kun rokotteita levitetään vain kerran vuodessa, säästetään niiden hankinta- ja levityskustannuksissa, ylitarkastaja Tiia Tuupanen Evirasta kertoo.
Kotoperäistä raivotautia on todettu Suomessa viimeksi vuosina 1988–1989, jolloin se levisi maan rajojen ulkopuolelta luonnonvaraisiin eläimiin ja kotieläimiin Kaakkois-Suomessa. Tauti hävitettiin eläinten syöttirokotuksilla.
Viranomaisten tavoitteena on ollut pitää Suomi taudista virallisesti vapaana ja luonnonvaraisten pienpetojen syöttirokotuksia on jatkettu vuosittain.
Syöttirokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä tai muuten kuolleita kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää saada seurantatutkimuksiin. Evira seuraa pienpetonäytteistä rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Näytteet lähetetään Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. Tutkimukset ja näytteiden lähetys Matkahuollon pakettina ovat maksuttomia.
Jos luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, siitä on ilmoitettava välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille, joka toimittaa eläimen Eviraan.
Vuonna 2013 Evirassa tutkittiin yhteensä 893 luonnonvaraista eläintä raivotaudin varalta. Näistä suurin osa oli supikoiria ja kettuja. Lisäksi tutkittiin 43 kotieläintä. Näytteistä ei todettu raivotautia.