Raitis nuoruus ei johda raittiiseen aikuisuuteen, selvisi 12–18-vuotiaiden suomalaisten juomatapoja vuodesta 1977 asti seuranneessa tutkimuksessa.
1990-luvulla syntyneet nuoret joivat vanhempia ikäluokkia vähemmän alkoholia 12-, 14- ja 16-vuotiaina, kertoo vuosina 1967–1995 syntyneiden nuorten alkoholinkäyttöä kartoittanut kysely. Kuitenkin 18 ikävuoteen mennessä ero vanhempiin ikäluokkiin oli hävinnyt.
– Juominen siis alkaa myöhemmin, mutta täysi-ikäisyyden rajalla juominen ja humalajuominen ovat yhtä yleisiä kuin aiemmilla ikäluokilla, tutkimus kertoo.
Raittius alaikäisenä oli harvinaisinta ja säännöllinen humalahakuinen juominen yleisintä vuoden 1980 molemmin puolin syntyneillä.
Vuosien 1991 ja 1995 välissä syntyneiden tyttöjen ryhmässä humalahakuinen juominen muodostaa suuremman osuuden 16–18-vuotiaiden alkoholinkäytöstä kuin kertaakaan aiemmin.
Suomalaisten juomatavoissa on tapahtunut kuluneiden 50 vuoden aikana selviä muutoksia: aikuisten raittius on vähentynyt ja alkoholin säännöllinen juominen on lisääntynyt.
Tutkimusartikkeli on julkaistu tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
