Pitkäaikainen valtiovarainministeriön valtiosihteeri, ministeri Raimo Sailas korostaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että EMU:n historia tulisi pitää mielessä, kun EU:ta uudistetaan.
– EMU:a luotaessa tuijkiinnitettiin huomiota vain talouden numeroihin. Mukaan pyrkivien maiden historia, hallinnon ja oikeuslaitoksen tila, moraaliset ja eettiset käsitykset sekä kansalaisten ja valtion välinen suhde jäivät vähälle huomiolle, Sailas kirjoittaa.
Hänen mukaansa ei ole sattuma, että katoliset Välimeren maat Kreikka, Italia Espanja ja Kypros olivat kriisimaita Portugalin ja Irlannin ohella.
– Eivätkä nämä asiat muutu muutamassa vuosikymmenessä.
Eurokriisi opetti Raimo Sailaksen mukaan muun muassa, että Saksa ja Ranska tekevät tarvittaessa isoja päätöksiä komissiota ja jäsenmaita kuulematta.
Euroon liittyvä vakaus- ja kasvusopimus osoittautui taas Sailaksen mielestä ”kuolleeksi kirjaimeksi”, kun Saksa ja Ranska rikkoivat sitä heti Italian tuella.
– Jäsenmaissa on käytetty paljon aikaa sopimusrikkomusten selitysten keksimiseen ja komissiossa niiden hyväksymiseen, Sailas kirjoittaa.
Hänen mukaansa komissio säikähti eurokriisia ja pyrki vahvistamaan jäsenten budjettikuria muun muassa edellyttämällä, että kunkin maan tulisi asettaa keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden suhdannekorjatulle rahoitusasemalle.
– Tällaisen laskennallisen suureen kytkeminen sitovaan kansalliseen lainsäädäntöön on omituista ja kaventaa eduskunnan budjettivaltaa.
Raimo Sailaksen mielestä syntynyt perustuslaillinen ongelma kuitattiin ”liikuttavan naiivilla lausumalla”.
– Suomen hallitus hyväksyi esityksen läpihuutojuttuna. Eduskunta ”käsitteli” lakiesityksen pikavauhtia. Valtiovarainvaliokunta totesi, että ”julkisen talouden tiukennettu tasapainotavoite merkitsee sinänsä merkittävää rajoitusta eduskunnan budjettivaltaan”, hän selvittää.