Hannes Lohen tutkimusryhmä osuus kolmivuotisesta Suomen Akatemian rahoittamasta hankkeesta on 350 000 euroa.
Psykiatrisista sairauksista, kuten pakko-oireisuudesta (OCD) ja hyperaktiivisuudesta (ADHD) kärsivien lasten päivittäinen elämä on rajoittunutta ja voi altistaa myöhemmin masennukselle ja lääkeaineiden väärinkäyttöön.
Professori Lohen mukaan tiedetään, että sekä OCD että ADHD periytyvät ja vaikuttavat aivojen hermoverkkojen toimintaan.
– Näiden tautimekanismeja ei kuitenkaan tunneta juuri lainkaan.
Kolmen maan yhteistyötutkimuksessa hyödynnetään vertailevaa funktionaalista genomiikkaa ihmisissä ja koirissa uusien riskigeenien tunnistamiseksi. Riskigeenien merkitystä aivojen toimintaan pyritään sitten mallintamaan muun muassa kehittyneiden optogeneettisten tutkimusten avulla hiirissä. Optogenetiikassa aivosolua hallitaan valon avulla.
Tutkimus pyrkii tuomaan uutta tieto pakko-oireisuuden ja hyperaktiivisuuden taustalta parempien hoitomuotojen kehittämiseksi.
– Tämä on merkittävä uusi yhteistyöhanke alan tutkijoiden kanssa ja se yhdistää ainutlaatuisella tavalla eri ryhmien tutkimusaineistojen ja metodien vahvuuksia neuropsykiatristen sairauksien ymmärtämisessä. Pääsemme hienosti yhdistämään projektissa korkeatasoista kliinistä, geneettistä ja molekulaarista neurotiedettä sairausmekanismien ymmärtämiseksi, Lohi sanoo tiedotteessaan.