Kaivosteollisuus kattaa vain 14 prosenttia Pohjois-Korean taloudesta, mutta maalla arvioidaan olevan miljardien hyödyntämättömät luonnonvarannot. Independentin mukaan maan mineraalivarantojen arvioidaan olevan arvoltaan 10 biljoonaa dollaria. Pohjois-Korean metallivarannot ovat näin ollen moninkertaisesti suuremmat verrattuna Etelä-Koreaan.
Pohjois-Korealle asetutettujen sanktioiden pitäisi ainakin teoriassa maan mineraaleista saatavia tuloja. Maaliskuussa 2016 YK kielsi kullan, titaanin, vanadiinin ja harvinaisten metallien tuonnin Pohjois-Koreasta. Myöhemmin YK on estänyt myös nikkelin, kuparin, sinkin ja hopean tuonnin.
Pohjois-Korean tiedetään kuitenkin onnistuneen kiertämään sanktioita ja tuovan mineraaleja niistä huolimatta.
Eteläkorealaisen Korean kehitysinstituutin raportin mukaan Pjongjang lypsää valtavia rahasummia Pohjois-Korean ja Kiinan välisellä mineraalikaupalla. Mineraalikauppa on pysynyt silti vaatimattomana sen valtavaan potentiaaliin nähden.
Luonnonvarat ovat pysyneet hyödyntämättöminä, koska Pohjois-Korealla ei ole ollut mahdollisuutta talousvaikeuksissaan uudistaa kaivostekniikkaansa. Mineraalien kaivanta on lisäksi Pohjois-Koreassa laitonta yksityisille yrityksille.