Rahasta ei haluta puhua – ”suomalainen välttää kerskailua”

Kyselyn mukaan harva haluaa puhua varsinkaan suurista tuloistaan avoimesti.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan vain joka kymmenes kyselyn yli tuhannesta vastaajasta keskustelee mielellään rahasta läheistensä kanssa. Kolmannes puhuu rahasta jokseenkin mielellään. Sen sijaan peräti 55 prosenttia vastaajista sanoo, ettei rahasta puhuminen innosta heitä lainkaan tai hyvin vähän.

Oman tilisaldon, palkan tai omaisuuden määrän kertominen nähdään yhä helposti kerskailuna, jota suomalaiset haluavat välttää viimeiseen asti. Näin uskoo psykoterapeutti Maarit Lassander.

− Tämä on varmasti sekä kulttuuri- että perinnekysymys. Meillä ei ole ollut rahasta puhumisen perinnettä. Suomessa rahasta tai omaisuudesta puhuminen on nähty ylpeilynä tai rehvasteluna, Lassander sanoo LähiTapiolan tiedotteessa.

Lassanderin mukaan esimerkiksi palkasta puhuttaessa pienistä tuloista on helpompi puhua. Sen sijaan suurista tuloista vaietaan tyystin. Vaikeus palkkatason julkistamisesta tuli esille kyselyssäkin. Kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ei halunnut kertoa palkkatasostaan lähipiirilleen. Puhuminen oli vaikeampaa suurituloisille kuin pienituloisille.

Rahasta puhumisen kynnys on kuitenkin madaltumassa. Nuoremmat suomalaiset eivät koe rahasta puhumista yhtä epämiellyttäväksi kuin vanhemmat. Kyselyn nuorimmista vastaajista, 18−24-vuotiaista peräti 62 prosenttia sanoi puhuvansa rahasta vähintään jokseenkin mielellään. Yli 65-vuotiaista vastaajista osuus on puolet pienempi.

Poimintoja videosisällöistämme

− Nykyisillä nuorilla ja teini-ikäisillä on hyvin erilainen suhtautuminen talouteen kuin esimerkiksi omalla ikäpolvellani. Nuoret ovat selvästi avoimempia. Toki meneillään on iso boomi sijoittamisen, säästämisen ja taloustaitojen esille tuomiseen. Nämä ovat asioita, joilla voi jopa vahvistaa itsetuntoa ja uskoa omaan tulevaisuuteen.

Myös varallisuudesta vaietaan

Rahaakin vaikeampi teema suomalaisille on omaisuus. Omasta varallisuudestaan on valmis keskustelemaan lähipiirinsä kanssa hieman enemmän kuin joka neljäs vastaaja (27 %). Valtaosa näistäkin vastaajista keskustelee aiheesta vain jokseenkin mielellään.

− Koska varallisuus ei käsitä pelkästään palkkaa, aihe on monille arka. Varallisuus herättää helposti kysymyksen, että onko se itse ansaittua vai helposti perittyä tai muuten saatua. Hyvin monet suhtautuvat aiheeseen varovasti, jotta ei tulisi negatiivista palautetta.

Yhtä hankalaa suomalaisille on puhua sijoitustensa saavutuksista. Kyselyn yli 800 sijoittajasta 27 prosenttia kertoo vähintään jokseenkin mielellään sijoitustensa määrän, arvokehityksen sekä omat onnistumiset tai epäonnistumiset.

Lassanderin mukaan sijoittamalla kerätty omaisuus koetaan kuitenkin hyväksyttävämmäksi varallisuudeksi kuin esimerkiksi perimällä saatu omaisuus. Sijoittamisesta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta usein esiin nousevat vain sankaritarinat suurista onnistumisista.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 25.9.−1.10.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 suomalaista, jotka olivat iältään 15−74-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/−3,1 prosenttiyksikköä.

Mainos