Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksessa tiedusteltiin, onko vastaajan isällä, äidillä, sisaruksella, isovanhemmalla, puolisolla, lapsella tai läheisellä ystävällä ollut ongelmallista rahapelaamista.
Rahapeliongelman on arvioitu olevan suhteellisen harvinaista, sillä rahapeliongelmaisiksi luokittuu noin kolme prosenttia suomalaisesta väestöstä.
Läheisten näkökulmasta on kyse huomattavasti suuremmasta ongelmasta. Tutkimuksen mukaan 12,4 prosentilla vastaajista oli ongelmallisesti pelaava ystävä. Miehillä oli enemmän rahapeliongelmasta kärsiviä ystäviä kuin naisilla.
Toisaalta naisilla (10,4 %) perheenjäsenen rahapeliongelma oli yleisempää verrattuna miehiin (6,8 %). Perheenjäsenistä rahapeliongelma oli tyypillisimmin veljellä tai siskolla (2,7 %), isällä (2,0 %), puolisolla (1,7 %) tai omalla lapsella (1,6 %).
Terveysongelmia ja riippuvuutta
Vastaajilla, joiden läheisellä oli ollut rahapeliongelmia, oli itselläänkin ongelmallista rahapelaamista, terveysongelmia, päivittäistä tupakointia ja alkoholin riskikäyttöä muita vastaajia useammin.
Alkoholin riskikäyttö liittyi vahvemmin niiden miesten elämään, joiden läheisellä oli ollut rahapeliongelmia verrattuna vastaavassa tilanteessa oleviin naisiin. Selkein sukupuoliero ilmeni tupakoinnissa. Päivittäinen tupakointi liittyi erityisesti niiden naisten elämään, joiden läheisellä oli ollut ongelmia rahapelaamisessa.
THL:n mukaan aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ongelmallisesti pelaavan elämään liittyy erilaisia terveysongelmia ja päihderiippuvuuksia. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vastaavanlaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia kasautuu myös ongelmapelaajien läheisille.
THL:n mukaan tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä läheisille suunnattuja tukipalveluja. Koska rahapeliongelma kuormittaa usein myös pelaajan läheisiä, heidän tarpeensa tulee kartoittaa ja tuki räätälöidä sen mukaisesti.
– Läheisillä on merkittävä rooli rahapeliongelmien tunnistamisessa sekä pelaajan motivoinnissa ja kannustamisessa avunhakuun. Läheinen voi tärkeällä tavalla tukea rahapeliongelman hoitoa ja edesauttaa sen onnistumista, mikäli hänellä on riittävästi tietoa rahapeliongelmasta ja häntä tuetaan, sanoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.
Hänen mielestään ongelmaksi asti pelaavalle pitäisi saada tukipalvelut osaksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. Tuen pitäisi kattaa myös ongelmallisesti pelaavien läheiset.
Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyn aineisto kerättiin vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tutkimusaineisto muodostui 4484 15−74-vuotiaan suomalaisen vastauksista.