Rahankeräyslain lupaehtoja väljennetään

Rahankeräyslupa voitaisiin jatkossa myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.

Valtioneuvosto torstaina hyväksymällä hallituksen esityksellä rahankeräyslain muutoksella keräyksellä hankitut varat pitäisi kuitenkin jatkossa käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Järjestötoiminta on kuitenkin muuttunut ja toimintaa harjoitetaan nykyään yhä enemmän muutenkin kuin puhtaasti vapaaehtoisvoimin, valtioneuvosto katsoo.

Muutoksen tavoitteena on helpottaa kaikkien rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Lain peruslähtökohta pysyy samana, eli yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen mahdollistetaan rahankeräyksin. Esityksessä ei myöskään esitetä muutoksia rahankeräysten luvanvaraisuuteen.

Kirkot ja yliopistot rahankeräyslain piiriin

Lakimuutoksen myötä myös evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä yliopistoille on tulossa oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä.

Sisäministeriön mukaan kirkkojen käytännön toimintamuodot rinnastuvat monin tavoin yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toimintaan. Siksi hallitus ehdottaa, että evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon hiippakunnilla olisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä yleishyödylliseksi toiminnaksi katsottavan kirkollisen hyväntekeväisyystyön eli diakoniatyön rahoittamiseksi.

Myös yliopistot saavat järjestää rahankeräyksiä. Yliopistojen osalta rahankeräyksellä saadut varat pitää kohdentaa perinteisiin sivistysyliopiston tehtäviin, joita ovat muun muassa vapaan tutkimuksen edistäminen sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistys.

Rahankeräysluvan voisi tietyntyyppisissä keräyksissä saada jatkossa viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyään enimmäistoimenpanoaika on kaksi vuotta.

Mainos