Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitusohjelmaan tehtiin viime vuonna rahankeräyslakia koskeva kirjaus. Sen mukaan käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä.
Tavoitteena oli saada esitys vielä tällä kaudella eduskuntaan, mutta hallitusryhmät totesivat yhdessä, että valmistelulle tarvitaan lisäaikaa.
– Olen päättänyt, että esiselvitystyötä jatketaan. Kyseessä on merkittävä periaatteellinen kokonaisuudistus. Lausuntokierroksella saatu palaute on myös otettava vakavasti, sillä toimivalla rahankeräyskäytännöllä turvataan suomalainen kolmannen sektorin toiminta, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo tiedotteessaan.
Sisäministeriön lakihanke käynnistyi viime syksynä. Tavoitteena on tehdä rahankeräystä joustavammaksi ja siirtyä nykyisestä ennakollisesta lupamenettelystä ilmoituksenvaraiseen menettelyyn.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan myös muut kuin yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt voisivat kerätä rahaa rahankeräyksillä. Rahankeräyksillä kerättyjä rahoja voisi käyttää myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Uudistus toisi järjestöille mahdollisuuden reagoida nopeasti muuttuviin rahoitustarpeisiin ja uusia joustavasti keräystapojaan.
Yleishyödyllisyyden vaatimuksesta luopuminen mahdollistaisi vastikkeettoman joukkorahoituksen.
– Eduskunnassa on niin hallitus- kuin oppositiopuolueissa ollut runsaasti tukea sille, että siirryttäisiin ennakkoluvista ilmoitusmenettelyyn. Hankkeella on liittymäpinta hallituksen ja opposition yhteiseen tavoitteeseen purkaa turhaa sääntelyä. Vaikka on harmillista, että uudistus siirtyy, luotan sen toteutumiseen ensi (hallitus)kaudella, Räsänen toteaa.
Lakiesitys oli marraskuussa laajalla lausuntokierroksella. Lausuntopyyntö lähetettiin 130 taholle, jotta kansalaisyhteiskunnan näkemys tulisi mahdollisimman otettua huomioon. Sisäministeriön mukaan lausuntokierroksen palaute osoittaa, että valmistelua on syytä jatkaa rahankeräyksen luotettavuuden säilyttämiseksi.
Lausunnoissa kävi ilmi huoli keräysten luotettavuuden vähenemisestä sekä petoksellisen toiminnan riskin kasvamisesta, jos lupamenettelystä luovutaan.
Rahankeräyslain osauudistus tuli voimaan viime syyskuussa. Rahankeräyslupa voidaan myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yksinomaan yleishyödyllistä. Lainmuutoksen myötä myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä yliopistot voivat toimeenpanna rahankeräyksiä.