Valtionvarainmisteriön entinen ylijohtaja Jukka Pekkarinen kirjoittaa Talouselämän vieraskolumnissa Suomen Ruotsia alhaisemmasta työllisyysaasteesta ja sen syistä.
Tällä hetkellä työllisyysaste on Suomessa työikäisen väestön, eli 15-64 -vuotiaiden keskuudessa 73 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku on noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Suomessa tavoitteena on nostaa luku 75:een.
Pekkarisen mukaan pelkkä työllisyysaste ei kuitenkaan kuvaa tilannetta täydellisesti. Hänestä työnteon yleisyyden mittariksi työikäisten keskuudessa sopii paremmin tehtyjen työtuntien määrän suhteuttaminen työikäiseen väestöön. Nämä luvut vastaavat Pekkarisen mukaan toisiaan Suomessa ja Ruotsissa.
”Kuvan muuttuminen työllisyysaste-vertailussa johtuu siitä, että kokoaikaisten työllisten vuosityöaika on Suomessa pidempi kuin Ruotsissa, osa-aikatyön merkitys on meillä vähäisempää ja Ruotsissa toisin kuin Suomessa hoitovapaalla olevat luetaan Ruotsissa työllisiksi.”
”Kun otetaan vielä huomioon, että Suomessa osa työikäisistä on suorittamassa asevelvollisuuttaan eli lain pakosta ei-työllisinä, Suomi pärjää työikäisten työpanosvertailussa Ruotsiin verrattuna erittäin hyvin. Näin oli myös kymmenen vuotta sitten. Työllisyyden parantuminen on Suomessa ollut viime vuosina erinomaista siihen nähden, että talouden taantuma oli meillä pidempi ja syvempi kuin Ruotsissa.”
Myös työn tuottavuus on Suomessa Ruotsia jäljessä. Ruotsissa kasvua on tapahtunut viime vuosina paljon, Suomessa taas ei. Ero maiden välillä on lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
”Ero johtuu lähinnä Suomen palvelualojen Ruotsia heikommasta tuottavuuskehityksestä. Palveluvienti on samalla kasvanut Ruotsissa Suomea nopeammin. Teollisuudessa ei vastaavaa eroa ole syntynyt sen kummemmin tuottavuudessa kuin viennissäkään.”