Valtiovarainministeriö tiedottaa perehtyvänsä huolellisesti perustuslakivaliokunnan eduskunnan tiedonsaantioikeudesta antamaan lausuntoon.
– Lausuntoon perehtymisen jälkeen valtiovarainministeriö käy läpi menettelytapansa ja niiden muutostarpeet, jotta eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutuminen voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa, valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä toimivan Juha Majasen tiedotteessa kerrotaan.
Perustuslakivaliokunta totesi tänään perjantaina valmistuneessa selvityksessään, että eduskunnan ja valiokuntien tiedonsaantioikeuden toteutumisessa on ilmennyt runsaasti ongelmia.
Yhtenä selvityksen kohteena oli sote-esitysten käsittely viime hallituskaudella.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää erittäin vakavaa huomiota valtioneuvoston piirissä tapahtuneeseen menettelyyn koskien tietojen antamisessa eduskunnalle maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön käsittelyssä.
Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen on virkavelvollisuus, johon voi kohdistua perustuslain 118 §:ssä säädetty virkavastuu.
Virkamiehet huolehtineet ”parhaansa mukaan” tiedonsaannista
Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan sen virkamiehet ovat kaikissa tilanteissa pyrkineet parhaansa mukaan huolehtimaan eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta.
Valtiovarainministeriö haluaa tuoda esiin, että valtiovarainministeriön virkamiehet antoivat 6.3.2019 suullisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisesta materiaalista puuttuneet tiedot, mukaan lukien euromäärät.
Kyseisessä valiokunnan kokouksessa olivat kuultavina valtiovarainministeriöstä alivaltiosihteeri Päivi Nerg, lainsäädäntöjohtaja Auli Valli-Lintu, lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen ja budjettineuvos Virpi Vuorinen.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan sen käytettävissä olevasta aineistosta käy ilmi, että valtiovarainministeriön piirissä oli tiedossa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esitetyistä rahoituslaskelmista puuttui tieto kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta (arvioitu määrä noin 210 miljoonaa euroa), jolla oli ilmeistä merkitystä maakuntien keskinäisen rahoitusosuuden jakautumisessa sote-uudistuksen yhteydessä.
Tietojen puuttuminen paljastui sähköpostiviestistä
Valtioneuvoston piiristä eduskunnan kansliaan 1.3.2019 lähetettyyn sähköpostiviestiin oli ilmeisesti epähuomiossa jäänyt osuus, jossa valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat eduskunnalle antamatta jätettyä tietoa:
”Puhuimme myös lomituksesta ja kotoutuksesta; niidenkään osuus ei tainnut olla mittava. Onko sinänsä erityistä syytä olla ottamatta niitä huomioon? Onko riski, että joku huomaa tuon puutteen ja vastineen uskottavuus kärsii? Perustuslakiongelmaa ei kyllä asianmukaisesti tulkiten voi saada siitä, jos esim. selvästi alle 10 % rahoituksen kohdentumisesta perustuu muihin kuin suoraan sote-perusteisiin”, valtiovarainministeriön virkamies pohti sähköpostissa.
Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan maininnut sähköpostien lähettäjien nimiä, mutta Iltalehti on julkaissut viestit kokonaisuudessaan aiemmin. Viestit eduskunnan ylimmälle johdolle lähetti alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja lainaus on valtiovarainministeriön silloiselta budjettipäällikkö Hannu Mäkiseltä.
Tieto rahoitusosuudesta jätettiin pois valtiovarainministeriön virkamiesten 28.2.2019 laatimaan muistiosta, jota valiokunta oli pyytänyt. Perustuslakivaliokunnan mielestä sähköpostikeskustelun perusteella tarkoituksena oli jättää antamatta eduskunnalle tieto kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ei myöskään toimitettu sen pyytämää kirjallista lisäselvitystä asiasta.
Perustuslakivaliokunta pitää valtiosääntöisesti erittäin ongelmallisena, että eduskunnalle tietojen antamisen laiminlyönti olisi johtanut lainsäädännön hyväksymiseen virheellisenä, mikäli lait olisi ehditty käsitellä annettujen tietojen perusteella.