Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennustettaan. Valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 0,5 prosenttia, kun viime joulukuussa ennuste tällä vuodelle oli vielä 0,9 prosenttia.
Ensi vuonna talouden ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia, 1,5 prosenttia vuonna 2017, 1,3 prosenttia vuonna 2018 ja 1,2 prosenttia vuonna 2019.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on supistunut jo kolme vuotta, eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole odotettavissa. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen määrä supistui 0,1 prosenttia.
EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle kolme finanssipoliittista sääntöä. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,5 prosenttia bkt:sta.
Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti kolmen prosentin rajan viime vuonna, kun alijäämä nousi 3,2 prosenttiin kokonaistuotannosta. Vaikka viitearvon ylitys on vähäinen, se ei ole väliaikainen. Alijäämän ennustetaan olevan 3,4 prosenttia vuonna 2015. Alle kolmen prosentin päästäisiin vasta vuonna 2018.
Julkisen talouden velka ylittää ennusteen mukaan 60 prosentin rajan tänä vuonna, mutta julkisen talouden velkaa koskeva kriteeri edelleen täyttyy, kun otetaan huomioon Suomen muille EU-maille maksamat solidaarisuusmenot ja suhdannetilanne. Vuodesta 2016 eteenpäin nämäkään tekijät eivät kuitenkaan riitä painamaan velka-astetta alle 60 prosentin.
EU edellyttää talouden sopeuttamista
Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä oli viime vuonna 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Koska Suomi poikkesi vuonna 2013 saavutetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta, sitä koskee tästä vuodesta eteenpäin sopeutusvaatimus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Sopeutusvaatimus on 0,1 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015. Vuonna 2016 sopeutusvaatimuksen ennustetaan olevan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Jos Suomen todetaan rikkovan alijäämä- tai velkasääntöjä, EU:n liiallisen alijäämän menettelyn käynnistyminen vuonna 2015 on mahdollista.
Valtiovarainministeriön tänään julkistaman julkisen talouden suunnitelman 2016–2019 mukaan uusimmat ennusteet ja vuoden 2014 ennakolliset tilastot osoittavat, että Suomen julkisen talouden tila on aiemmin ymmärrettyä vakavampi. Seuraavan hallituksen finanssi- ja talouspolitiikkaa tulisikin ohjata pyrkimys turvata julkisen talouden kestävä rahoitus.
Valtiovarainministeriön virkamiesten aiemmin julkistaman arvion mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuuden miljardin euron sopeutustoimia ensi vaalikauden loppuun eli vuoden 2019 loppuun mennessä.
Uhkaava velkakierre katkaistava
Valtiovarainministeriön mukaan tarvittavien korjaavien toimenpiteiden mittaluokka riippuu niiden toteutusajankohdasta: pienemmät sopeutustoimet riittävät, jos ne toteutetaan nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusrakenneuudistus on ministeriön mukaan välttämätön.
Välittömät sopeutustoimet ja rakenteelliset uudistukset tukevat luottamusta siihen, että Suomi pystyy pitämään huolta julkisesta taloudestaan ja kyvystään vastata velvoitteistaan. Uhkaavan velkakierteen ehkäisemiseksi toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Rakenteelliset uudistukset kantavat hedelmää vasta pitkällä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä velkaantumista voidaan rajoittaa pienentämällä valtion alijäämiä etupainotteisesti.
Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat päättäneet kuluvalla vaalikaudella vuoden 2016 tasolla nettomääräisesti noin 6,5 miljardin euron välittömistä julkisen talouden menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista. Päätetyistä sopeutustoimista ja rakenneuudistuksista huolimatta kestävyysvajetta ei tällä vaalikaudella saatu kurottua umpeen, eikä valtion velkasuhde ole kääntynyt laskuun.