Suomen talouden kasvu jää valtiovarainministeriön taloudellisen katsaukseen ensi vuonna yhteen prosenttiin. Vuodelle 2021 ennustetaan 1,1 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuodelle 2022.
Talouskasvua ylläpitää katsauksen mukaan kotimainen kysyntä. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2023–2024 talouskasvu kuitenkin hidastuu alle yhteen prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.
Työllisten määrä kasvaa 0,5 prosenttia ensi vuonna. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen kasvu heikentävät työllisyyden kasvua. Samalla työttömien määrä vähenee, ja työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin.
Ministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän kasvavan ensi vuonna, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Ilman työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta kohentavia toimia julkisen talouden ennustetaan pysyvän myös tulevina vuosina alijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyykin vähitellen uudelleen kasvuun.
Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää ministeriön katsauksen mukaan julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina.
Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää ministeriön mukaan hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa.
Paikallishallinnon alijäämä kasvaa jo kuluvana vuonna historiallisen suureksi. Ministeriö arvioi, että ilman kuntien omia kuntataloutta vahvistavia toimia tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy mittavana myös tulevina vuosina. Kuntataloutta heikentävät sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet.
Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana.
– Talouden kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle, Spolander painottaa tiedotteessa.