Tätä työtä palvelee Helsingin Sanomien haastatteleman valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kestävyystiekartta. Tiekartan mukaan hallituksen tavoitteena vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.
Vanhasen mukaan kevään kehysriihessä tiekartta pitää viedä seuraavalle tasolle. Sen pitää olla ”huomattavasti operatiivisempi ja konkreettisempi” ja siinä pitää olla ”selkeitä sitoumuksia, jotka koskevat myös jo meneillään olevaa vaalikautta”.
Hallitus on luvannut tehdä vaalikauden aikana päätökset 80[nbsp]000 työpaikan synnyttämisestä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tästä 50[nbsp]000 on vielä tekemättä. Vanhasen mukaan realismia on, että ehkä noin puolet tästä tehtäisiin nyt keväällä.
– Joukossa pitää olla toimia, jotka ovat yksiselitteisesti hyvin vahvasti julkista taloutta parantavia, Vanhanen sanoo.
Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti taannoisessa raportissaan huomiota siihen, että osa hallituksen jo päättämistä työllisyystoimista lisää julkisia menoja, mikä vähentää niiden mahdollisuutta vahvistaa julkista taloutta.
– Osassa myös nyt esillä pidetyistä toimista, kuten esimerkiksi osatyökykyisten työllisyyden parantamisessa, ei välttämättä kustannusten vuoksi ole julkista taloutta tukevaa vaikutusta, Vanhanen huomauttaa HS:lle.
Kymmenientuhansien työpaikkojen löytäminen ei tule olemaan helppoa ilman joitakin niin sanottuja kovia toimia, esimerkiksi työttömyysturvaan kajoamista.
Vanhanen ei halua maalailla leikkauslistoja tai veronkorotuksia.
– Olen ainakin itse ollut näkemässä niin monta leikkauskierrosta, että olen realisti siinä, että sieltä löytyy yksittäisiä satoja miljoonia. […] Nyt pitää löytää jotain muuta kuin tämä perinteinen tapa, että kuinka monta sataa miljoonaa leikataan ja kuinka monta sataa miljoonaa korotetaan veroja, hän sanoo.
Vanhasen mukaan suurin osa sopeutuksesta pitää tehdä isommilla rakenteisiin puuttuvilla uudistuksilla. Viiden miljardin kestävyystiekartan pottia on jyvitetty koostumaan työpaikkojen luomisesta, sote-uudistuksesta, talouskasvun edellytysten vahvistamisesta ja julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamisesta. Puoli miljardia on jyvittämättä.
– Elvytykseksi riittää se, mitä näiden eurooppalaisten välineiden kautta tulee. Ei tarvita elvytysmielessä kotimaisia panostuksia lisää. Kurinalaisuudeksi taas riittää, että palataan selkeästi kehykseen sillä 500 miljoonan poikkeamalla vuonna 2022, rahaministeri sanoo Helsingin Sanomille.