Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus teki päätöksen puoliväliriihessä lisätulojen marginaaliveron laskemisesta 52 prosenttiin. Julkisessa keskustelussa on esitetty kritiikkiä, jonka mukaan kyseessä olisi lahja suurituloisille.
Marginaaliveron laskua puolustavat sen sijaan huomauttavat, että kysymys on ennen kaikkea siitä, kenelle työstä saatava palkka kuuluu.
– Kyse on pikemminkin siitä, kuinka paljon itse ansaittua rahaa henkilö saa pitää, kokoomuksen kuntavaaliehdokkaana Helsingissä ollut Eugene Dapaah-Agyemang kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Hänen mukaansa kyse ei ole lahjasta hyvätuloisille. Keskituloiset maksavat paljon veroja ja rahoittavat yhteiskunnan erilaisia palveluita.
– Tässä puhutaan jatkuvasti reiluudesta, mutta kuinka reilua on, että lahjakkuudesta ja menestyksestä palkitaan viemällä yli puolet ansaitusta tulosta kustantamaan sosiaaliturvaa ja muita valtion toimia? Dapaah-Agyemang huomauttaa.
Hän pohtii myös hyvätuloisen määritelmää Suomessa. Suurimpaan veroluokkaan pääsee Suomessa 100 000 euron tuloilla. Ennen hallituksen päätöstä marginaaliveron laskemisesta marginaalivero tässä tuloluokassa oli liki 60 prosenttia.
Ja jo kuusikymmentätuhatta euroa tienaavan henkilön marginaalivero nousee viiteenkymmeneen prosenttiin, Dapaah-Agyemang muistuttaa. Tällainen ihminen ei hänen mukaansa täytä rikkaan määritelmää.
– Näiden tuloluokkien verotuksen keventäminen ei ole minusta epäoikeudenmukaista tai ”rikkaiden” palkitsemista, sillä raha ei ensisijaisesti kuulu valtiolle vaan työtätekeville yksilöille.
Dapaah-Agyemang puolustaa myös hallituksen päätöstä yhteisöveron laskemisesta 18 prosenttiin. Hän ei pidä verojen laskemista köyhiltä viemisenä, vaan mahdollisuutena luoda talouskasvua Suomeen. Yrittäjien, kuluttajien ja nettomaksajien verotuksen keventäminen on keino luoda talouskasvua, hän kirjoittaa.