– Pysyvästä kesäajasta olisi haittaa koko EU:n alueella, mutta haitat ovat sitä suuremmat, mitä pohjoisempana ollaan, kertovat Työterveyslaitoksen tutkija Eero Lantto sekä THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessa.
EU-komission esittämä kesäajasta luopuminen voi toteutua jo ensi vuoden kuluessa. Jäsenmaiden tulee ilmoittaa päätöksestään komissiolle huhtikuuhun 2019 mennessä.
Tutkijoiden mukaan ei kuitenkaan ole yhdentekevää, jäädäänkö normaaliaikaan vai kesäaikaan.
– Koska sisäinen kello tahdistuu aamuvaloon, pysyvän kesäajan pimeämmät aamut häiritsisivät sisäistä kelloa enemmän kuin nykyisin. Unirytmi muuttuisi, väsymys lisääntyisi ja mieliala laskisi, Lantto ja Partanen summaavat.
Jos Suomi valitsisi pysyvän kesäajan, aamut olisivat nykyistä pimeämpiä lokakuun lopulta maaliskuun lopulle. Lokakuulta helmikuulle olisi tutkijoiden mukaan odotettavissa niin univelan, univaikeuksien kuin kaamosoireilunkin yleistymistä.
Kuitenkin EU-komission heinä–elokuussa toteuttamassa kyselyssä useimmat maat halusivat siirtyä pysyvästi kesäaikaan.
– Jos EU-päätös tai kansalliset ratkaisut tehdään mielipidemittauksiin nojaten ja tieteellisestä näytöstä piittaamatta, useimmat Euroopan maat siirtyvät luultavasti pysyvään kesäaikaan, tutkijat arvelevat.