Metsäkanalintujen kantojen taantuminen on heinäkuun lopun laskentojen perusteella jatkunut lähes koko maassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan kannat ovat pienentyneet varsinkin Pohjois-Suomessa.
Lajien yhteistiheys on monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin. Kaikilla lajeilla keskitiheydet olivat tuntuvasti alle edeltäneen 10 vuoden keskiarvon.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle arvioi, että syynä saattaa olla osaltaan pienjyrsijäkantojen äkillinen väheneminen, mikä lisää maassa pesivien lintujen pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta.
– Luken seurantojen mukaan myyräkanta on ollut runsas Etelä- ja Itä-Suomessa. Sitä vastoin pohjoisessa myyrien määrä on romahtamassa edellisen vuoden huippulukemista, ja myös Keski- ja Länsi-Suomessa myyriä on ollut vähän. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että pohjoisessa kanalintujen poikastuotto on ollut heikompaa kuin etelässä, Helle kertoo Luken tiedotteessa.
Toisaalta hänen mukaansa myös laskentojen varhainen ajankohta ja paikoin erittäin lämpimät säät ja ukkoskuurot ovat saattaneet vaikeuttaa lintujen havaitsemista.
Koko maan metsotiheys oli lähes edellisvuotisella tasolla, mikä on kuitenkin vähemmän kuin 10 edeltäneenä vuonna keskimäärin. Lapissa kanta säilyi viime vuoden tasolla, mutta muualla Pohjois-Suomessa väheni selvästi
Teerikannan kokonaistiheys oli lähes sama kuin vuosi sitten, mutta noin 20 prosenttia edellisen 10-vuotiskauden keskiarvoa alhaisempi. Kehitys edellisvuodesta oli kaksijakoinen: eteläisessä Suomessa teerikanta hieman vahvistui ja pohjoisessa vastaavasti heikkeni
Pyykannan keskitiheys oli hieman alentunut edellisestä vuodesta ja se oli noin 20 prosenttia alhaisempi kuin viimeisenä 10 vuotena keskimäärin. Pyy väheni koko maassa, voimakkaimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa
Riekkokanta väheni kaikkialla pohjoisessa, erityisesti Oulun ja Kainuun alueilla. Lapissa riekkotiheys oli edellisvuotisella tasolla. Yhtä alhainen riekkotiheys on viimeksi havaittu aallonpohjavuosina 2008 ja 2009.