Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on käsitellyt kanteluita, joissa riita-asiassa annettu tuomio on johtanut maksuhäiriömerkintään, vaikka kysymys on ollut aidosti maksuvelvollisuutta koskevan riidan ratkaisusta.
Esimerkiksi eräässä tapauksessa kantelija oli jättänyt ostamansa tuotteen maksamatta, koska se ei hänen mielestään ollut luvatun mukainen.
Velkomusoikeudenkäynnissä kantelija oli riitauttanut saatavan, mutta käräjäoikeus oli tuominnut hänet maksuvelvolliseksi. Tämän jälkeen kantelija oli maksanut laskun, mutta tuomio oli johtanut maksuhäiriömerkintään.
Kantelijan mielestä hänellä tulisi olla oikeus saada riita-asiassa tuomioistuimen arvio maksuvelvollisuudesta ilman, että mahdollinen langettava tuomio johtaa maksuhäiriömerkintään. Kantelija ei ollut maksukyvytön eikä maksuhaluton, vaan hänen mielestään tuote oli virheellinen.
Oikeusasiamies Jääskeläinen otti asian yleisemmin tutkittavaksi omasta aloitteestaan.
Saadun selvityksen mukaan tuomioistuinten asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) ja menettelytavoista johtuu, että ns. suppeaa haastehakemusta käyttäen eli riidattomana velkomusasiana vireille pannun asian suoritustuomio johtaa aina maksuhäiriömerkintään.
Oikeusasiamiehen mukaan näin tapahtuu myös siinä tapauksessa, että kanteeseen on vastattu ja asia on riitauttamisen vuoksi käsitelty laajana riita-asiana. Petri Jääskeläinen katsoo, että näissä tapauksissa ei täyty maksuhäiriömerkinnän tekemisen perusteena oleva luottotietolain edellytys siitä, että merkinnän on osoitettava maksukyvyttömyyttä tai maksuhaluttomuutta.
Jääskeläinen toteaa, että oikeusministeriön tietojärjestelmästä ei pitäisi luovuttaa tällaisia luottotietolain ja henkilötietolain vastaisia tietoja luottotietoyhtiöille.
– Velallisten oikeusturvan toteutumiseksi on tärkeää, että tietojärjestelmän puutteellisesta toiminnasta johtuneet virheelliset merkinnät poistetaan luottotietorekistereistä ja vastaisuudessa estetään tällaisten tietojen luovutus luottotietoyhtiöille, hän toteaa päätöksessään.
Oikeusministeriö on todennut, että virhe voidaan korjata vasta tulevassa asianhallintajärjestelmässä (AIPA), joka otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2018 aikana. Välittömänä toimenpiteenä oikeusministeriö ehdottaa, että luottotietorekisterin pitäjä poistaisi tällaisen virheellisen merkinnän rekisteristään luottotietolain ja henkilötietolain mukaisesti.
Tietosuojavaltuutettu voisi myös sille henkilötietolaissa säädetyn yleisen toimivaltansa puitteissa kiinnittää luottotietorekisterin pitäjän huomiota mainittujen tietojen poistamiseen rekisteristä sekä ohjeistaa sitä tässä asiassa.
Oikeusasiamiehen tiedossa ei ole, kuinka moni velallinen on virheellisin perustein saanut maksuhäiriömerkinnän ja joutunut kärsimään sen seurauksista. Jääskeläisen käsityksen mukaan kysymys on huomattavista velallismääristä.
Hän pitääkin virheellisten maksuhäiriötietojen välittymiseen johtavaa järjestelmävirhettä vakavana.
– Ottaen huomioon maksuhäiriömerkinnän vakavat seuraukset velalliselle, virheen korjaavat toimenpiteet eivät voi jäädä odottamaan tulevia tietojärjestelmäuudistuksia. Oikeusministeriön tulisi viipymättä ja yhteistyössä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että luottotietolain vastaisia tietoja ei enää välitetä tuomioistuinten tietojärjestelmästä. Luottotietoyhtiöiden pitäisi myös poistaa virheelliset ja harhaanjohtavat merkinnät luottotietorekistereistä, Jääskeläinen toteaa.
Hän on pyytänyt oikeusministeriötä ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin se on asiassa ryhtynyt.