Suomessa on tehty työtä puurakentamisen edistämiseksi 1990-luvulta lähtien. Edistystä on tapahtunut teknologisten ratkaisujen ja rakentamisen määrän suhteen, mutta puurakentamisen osuus kerrostalorakentamisesta on edelleen alle yksi prosentti.
Ruotsissa monikerroksisen puurakentamisen osuus on kasvanut selvästi nopeammin ja on jo 15 prosenttia.
Metsäntutkimuslaitos Metlan haastattelemista rakentamisen asiantuntijoista ja puualan yrityksistä suurin osa koki puukerrostalorakentamisen vielä betonirakentamista kalliimmaksi. Loput olivat epätietoisia kustannusten eroista tai pitivät puuta kustannustehokkaampana.
Suurin syy puurakentamisen kalleuteen oli kokemuksen ja tehokkaiden prosessien puute. Myös sprinklerijärjestelmät, äänieristys ja välipohjaratkaisut nostivat puurakentamisen kustannuksia.
Puurakentamisen kilpailukyky on kohentunut
Puurakentamisen kilpailukykyä ovat parantaneet erityisesti muutokset rakennustekniikassa, kuten CLT-tekniikan kehittyminen, valmiiden osien parempi saatavuus ja esivalmistusasteen nousu. CLT-tekniikka (cross laminated timber) perustuu massiivipuulevyihin, joissa puukerrokset on liimattu ristiin.
Loppukäyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa rakennusmateriaaleihin olivat varsin vähäiset. Kuluttajien ei koettu olevan kovin kiinnostuneita rakennusmateriaaleista, vaikka pintamateriaalit poikivat joskus palautetta.
Aiempaa ympäristötietoisempien kuluttajien ei arvioida vielä olevan valmiita maksamaan ympäristöystävällisyydestä.
Positiivisina puurakentamiskokemuksina mainittiin useimmin puurakentamisen nopeus ja kuivuus, joka ilmeni sekä kuivumisaikojen puuttumisena ja teltassa rakentamisena. Puun keveys nähtiin myös hyvänä puolena, joka mahdollistaa muun muassa suurempien elementtien käytön.
Merkittävimmät puurakentamisen ongelmakohdat olivat kosteudenhallinta ja julkisivujen kunnossapito.