– Ministeriöstä on myönnetty, että ajatuksen taustalla on koulu- ja oppilaitosversion karsiminen. Sitä ei voi hyväksyä. Keskittäminen heikentäisi lasten ja nuorten mahdollisuuksia kouluttautua. Säästötoimi kävisi kansantaloudellemme hyvin kalliiksi, kirjoittaa Puumala.
Hän korostaa, että opetuksessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän alueen omien vahvuuksien kirkastamista, erikoistumista, verkottumista sekä yhteistyön syventämistä muun muassa paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
– Koulutuksessa on oltava tulevaisuudessakin vahva paikallinen sidos. Siksi koulutuksen rahoitusta ei ole järkevää siirtää valtiolle. Kunnat ja alueet on pidettävä tiiviisti mukana koulutuksen kehittämisessä, kirjoittaa Puumala.
Puumalan mukaan keskusta on esittänyt hallituksen keskittämispolitiikalle vaihtoehtoja.
– Kotikunta-maakuntamallimme tarjoaa mahdollisuuksia uudistua, jonka myötä myös laadukkaat opetus- ja sivistyspalvelut voidaan turvata eri puolilla maata. Näin voidataan kehittää esimerkiksi ammatillista koulutusta ja taata korkeakoulun säilyminen jokaisessa Suomen maakunnassa, hän sanoo.
– Tuottavuutta voidaan parantaa tukipalveluja koskevan yhteistyön kautta. Se antaa puitteet hyödyntää tietotekniikkaa oppimisprosessien ja opetuksen laadun kehittämisessä. Suomella on myös kaikki edellytykset tehdä koulujärjestelmästämme menestyvä vientituote, Puumala toteaa.
– Pienenä kansakuntana Suomi on menestynyt sivistyksellä ja osaamisella, jonka rakentamisessa opettajien rooli on ollut merkittävä. Suomi tunnetaan maailmalla erinomaisesta koulutusjärjestelmästä, joka tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen, hän jatkaa.
Puumala täsmentää, että Suomen vaurastuminen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen on merkittävältä osin perustunut alueellisesti hajautettuun koulu- ja oppilaitosverkkoon. Se on ollut paras keino saada koko Suomen voimavarat käyttöön tehokkaalla sekä alueellisesti tasa-arvoisella tavalla.
– Tästä ei ole varaa tinkiä tulevaisuudessa piiruakaan.