Näin sanoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius.
Norjassa, Japanissa, Kanadassa ja Itävallassa tehtyjen tutkimusten perusteella puulla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia myös ihmisten tunnetilaan. Puurakenteiset ympäristöt aiheuttavat verenpaineen ja sydämen sykkeen laskua sekä rauhoittumista.
– Kun tunnemme puun teknisiä ominaisuuksia hyvin, nyt olisi aika toteuttaa poikkitieteellinen tutkimushanke puun psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista, esittää Wallenius.
– Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Näissä ominaisuuksissa puu päihittää kaikki muut tavanomaiset pintamateriaalit, sanoo Wallenius viitaten kansainvälisiin tutkimuksiin.
Vastausta kysymykseen, mikä on ihmiselle hyvä materiaali, on haettu ihmisen kokemuksen kautta ja siitä, miten tämä myönteinen kokemus ilmenee fysiologisesti ja psykologisesti.
– Yksi vastaus on puun luonnollisuus, joka ilmenee kaikissa muissakin luonnon materiaaleissa kuten kivessä, pellavassa tai silkissä. Puun luonnollisuus ja luontoperäisyys on todennäköinen vastaus myös kysymykseen, miksi puu koetaan lämminhenkiseksi ja kodikkaaksi materiaaliksi rakentamisessa, sanoo Wallenius.
Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen mukaan koskettaessa puupinta antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun.
– Erityisen mielenkiintoista on, että puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiologisesti muita materiaaleja lempeämpi, Wallenius toteaa.
Esimerkiksi huoneenlämpöisen alumiinin, viileän muovin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti tutkimuksissa elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuttanut vastaavaa reaktiota.
Eri työtiloja vertailtaessa stressitaso oli ihon sähkönjohtokyvyllä mitattuna alhaisin työhuoneessa, jossa oli puisia kalusteita. Edes valkoisella kalustettuun huoneeseen tuodut viherkasvit eivät kyenneet samaan.
Tuloksia pitäisi siirtää käytäntöön
Tutkimustyön tavoitteena on Walleniuksen mielestä siirtää tuloksia käytäntöön ja hyödyttämään yrityksiä esimerkiksi markkinoinnissa.
– Tämä toisi puunjalostusteollisuuteen aivan uusia ulottuvuuksia. Yritysjohtajilta tarvitaankin rohkeutta uusiin innovaatioihin. Lisäksi pitää kaataa raja-aitoja teknisten ja ihmistieteiden väliltä, sanoo Wallenius.
Hänen mielestään tämän tutkimuksen jatkaminen on tärkeää myös siksi, koska sisäilmakysymykset ovat yhä suurempi yhteiskunnallinen kysymys julkisissa tiloissa ja asumisessa. Puun käytöllä voi vaikuttaa paitsi ilmanlaatuun ja akustiikkaan myös tilan tunnelmaan sekä läsnäolijoiden mielialaan ja fysiologisen stressin tasoon.
– Terveysvaikutus tulee tämän kautta, kun psyykkinen kokemus muuttaa fysiologista reaktiota. Siksi on hyvä tarkastella puun käytön psykofyysistä vaikutusta, koska puun psykologista ja fysiologista vaikutusta ei voi erottaa.
Wallenius muistuttaa, että ihmisen mieli ja keho muodostavat kokonaisuuden. Ihmisen mielenliikkeet, kuten tunnetilat ilmenevät samalla kehollisina muutoksina.
– Esimerkiksi stressi ei ole ainoastaan kokemus, vaan myös iso joukko fysiologisia ja kognitiivisia muutoksia. Autonomisen hermoston tilasta kertovat mittarit, kuten sydämen sykkeen vaihtelu heijastavat laajemminkin elimistön tasapainoa.
– Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan uskoa puulla olevan elimistön stressiä lievittävää ja rauhoittavaa vaikutusta. Tämä oletettavasti perustuu puun aikaansaamaan myönteiseen tunnekokemukseen, kuten luonnonläheisyys, lämpimyys, kodikkuus ja rentouttava vaikutus, tulkitsee Wallenius.
