Venäjän ja Suomen presidenttien tapaamisissa ovat perinteiseen tapaan esillä laajat asiakokonaisuudet kuten kahdenväliset suhteet, EU:n ja Venäjä -suhteet sekä kansainväliset kysymykset
Edellisessä tapaamisessa Venäjällä kuluvan vuoden helmikuussa esillä olivat taloussuhteet ja niiden kehittäminen. Presidenttien yhteisessä lounastilaisuudessa suomalaiset yritysjohtajat pääsivät puhumaan haasteistaan Venäjällä.
Nyt Vladimir Putinin Suomeen suuntaaman työvierailun yhteydessä keskusteluihin nousevat myös vakavat kansainväliset aiheet, jotka liikkuvat maiden ympärillä kuten Syyria, Afganistan ja Iran.
Venäjän presidentti esittänee Sauli Niinistölle samoja Syyria-kantoja, jotka olivat esillä johtavien teollisuusmaiden G8-huippukokouksessa kesäkuun puolessavälissä. Tuolloin kävi selväksi, että Venäjä on yhä eri aaltopituudella länsimaiden kanssa suhtautumisessaan kriisiin.
Talous ei unohdu
Talous ei kuitenkaan varmasti putoa täysin pois keskusteluista, sillä Venäjä toimii tällä hetkellä maailman varakkaimpien teollisuusmaiden G20:n puheenjohtajana. Suomi on edustettuna G20-ryhmässä EU:n kautta. Ryhmän vuosittainen huippukokous pidetään ensi syyskuussa Pietarissa. Venäjä on viime ottanut itselleen merkittävän kansainvälisen roolin teollisuusmaiden ryhmittymien kautta.
Lisäksi Suomen asiat hyvin tunteva Putin keskustelee mielellään talouskysymyksistä, eikä Niinistö poikkea tässä suhteessa merkittävästi venäläisestä virkaveljestään. Euroopan taloudella menee huonosti ja se heijastuu myös Venäjään. Talous on siten vahva yhteinen intressi. Presidentti Niinistö ehtikin jo tapaamisen alla toivoa lisää venäläisiä investointeja Suomeen.
Tänään Kultarannassa pidettävien keskustelujen jälkeen presidentit siirtyvät sopivasti Turun ja Putinin kotikaupungin Pietarin välisen ystävyyskaupunkisopimuksen 60-vuotisjuhlaan, mikä muistuttaa omalta osaltaan valtioiden välisten suhteiden monimuotoisuudesta.