– Puolustusvoimat ei pyri salaamaan epäkohtia, vaan kyse on siitä, että lainsäädäntö rajoittaa rikosepäilyistä tiedottamista, kirjoittaa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg Aamulehdessä.
Komentaja viittaa kirjoituksessa tapahtumiin, joissa puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvien epäillään toimineen lainvastaisesti. Julkisuuteen on noussut tapauksia, jotka liittyvät vapaaehtoiseen harjoitukseen Lemmenjoella, kurssivalintoihin Ilmasotakoulussa ja esteellisyyskysymyksiin Merivoimissa.
Puolustusvoimia on kritisoitu niukasta tiedotuslinjasta. Komentajan mukaan kyse on siitä, että puolustusvoimat noudattaa lakia myös tiedottaessaan keskeneräisistä oikeudellisista asioista.
– Esitutkintavaiheessa tutkinnanjohtaja on ainoa viranomainen, joka voi julkisuudessa ottaa asiaan kantaa. Kun esitutkinta-aineisto on luovutettu syyttäjälle, asian tiedotusvastuu kuuluu hänelle. Asioiden tutkinnan ollessa kesken Puolustusvoimat voi antaa tapahtumista ja toimista vain perustiedot – muu tiedottaminen olisi lainvastaista, Jarmo Lindberg kirjoittaa.
Puolustusvoimat suhtautuu komentajan mukaan vakavasti kaikkeen lainvastaiseen toimintaan.
– Havaittuihin rikkomus- tai virhe-epäiltyihin puututaan. Puolustusvoimissa palvelee yhteensä noin 8 000 sotilasta. Vuosittain tutkitaan noin 70-90 henkilökuntaan liittyvää sotilasrikosepäilyä. Epäiltyinä on ollut sotilaita kaikista henkilöstöryhmistä.
– Rikosepäilyissä kohtelemme koko henkilöstöä tasapuolisesti. Viimeaikaisten tapausten perusteella käynnistetyt oikeusprosessit osoittavat, että laki on kaikille sama henkilöstöryhmästä, arvosta tai asemasta riippumatta. Tärkeää on kuitenkin myös se, että asianosaisten oikeudet turvataan selvittelyn ja tutkinnan aikana.