Sata vuotta sitten alkanutta Viron vapaussotaa on muisteltu torstaina juhlavin menoin, joihin osallistui sekä Suomen että Viron valtiojohdon edustajia.
Kuusalussa Tallinnan itäpuolella järjestetyissä seremonioissa esiintyivät muun muassa Viron parlamentin varapuhemies Enn Eesmaa, arkkipiispa Urmas Viilma ja puolustusministeri Jüri Luik. Suomen edustajana puhui puolustusministeri Jussi Niinistö.
Kuusalussa yhdistyivät Viron vapaussodassa taistelleiden sotilaiden muistopäivä ja ensimmäisen sodassa kaatuneen suomalaisen hautamuistomerkin paljastus.
Viroon joulukuun lopulla 1918 saapuneen suomalaisen vapaaehtoisjoukon riveissä taistellut Aukusti Tuominen sai surmansa puna-armeijan tulituksessa 5.1.1919, ja hänet haudattiin tuntemattomana. Lapualla vuonna 1885 syntyneen vainajan henkilöllisyys selvisi vasta joitakin vuosia sitten. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Suomen apu käänsi sodan kulun
Viron vapaussodan raskaita taisteluita käytiin pitkälti toista vuotta, ja siksi myös maan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelma ulottuu helmikuuhun 2020 – Venäjän kanssa allekirjoitetun rauhansopimuksen satavuotispäivään – saakka.
Vapaussodan alkuvaihe oli puolustusministeri Luikin mukaan monin tavoin vaikea. Taustalla heijastuivat niin maailmansodan aiheuttama väsymys kuin tsaarinvallan luhistumisen synnyttämä poliittinen myllerrys. Suomalaisten vapaaehtoisten ja Britannian laivaston antamalla avulla oli mielialoihin ratkaisevan tärkeä vaikutus.
– Meillä oli ja on hyviä ystäviä ja liittolaisia. Yhdessä heidän kanssaan olemme vahvoja, Luik totesi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö muistutti Suomen antaneen apua veljeskansalleen, kun muut Pohjoismaat vetäytyivät puolueettomuutensa taakse.
– Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko siirtyi Suomenlahden eteläpuolelle jo tammikuun [1919] alkuun mennessä. Tämä joukko yhdessä virolaisten kanssa eteni nopeasti Narvaan asti. Vain kymmenessä päivässä Pohjois-viro oli vapautettu punaisesta terrorista, Niinistö sanoi.
Suomen ja Viron aseveljeys jäi Niinistön mukaan lepäämään Neuvostoliiton miehitettyä Viron toisessa maailmansodassa.
– Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ei edes työläisten pakkoparatiisi, hän totesi.
Vaikka Viro on nyt Naton jäsen ja Suomi sotilaallisesti liittoutumaton, Niinistö luonnehti maiden aseveljeyttä edelleen tiiviiksi.
Sotilasapu lähensi veljeskansoja
Suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen tärkeä rooli Viron vapaussodassa ja virolaisten vapaaehtoisten osallistuminen Suomen jatkosotaan ilmentävät suurlähettiläs Timo Kantolan mukaan veljeskansojen vankkaa historiallista yhteyttä.
– Viron vapaussotaan osallistui noin 3 700 suomalaista vapaaehtoista. Suomesta saapuneella sotilasavulla oli erittäin tärkeä merkitys varsinkin sodan alkuvaiheessa, jolloin Venäjän puna-armeija oli edennyt syvälle itsenäisen Viron alueelle, Suomen Tallinnan-edustuston päällikkönä toimiva Kantola toteaa.
– Vaikka suomalaisten vapaaehtoisten määrä oli koko sodan mittakaavassa suhteellisen pieni, Virossa heidän panoksensa merkittävyys ymmärretään ja sitä arvostetaan. Tämänpäiväinen tilaisuus Kuusalussa on siitä hieno konkreettinen osoitus.
Suomen jatkosodassa taisteli vuorostaan noin 3 400 virolaista vapaaehtoista.
– Näiden ”Suomen-poikien” osa oli monella tavalla kovin raskas. Ensin heidän maansa oli joutunut miehitetyksi, sitten he joutuivat ankariin taisteluihin Suomen puolustusvoimien riveissä, ja kotimaahan palattuaan osa heistä päätyi Siperiaan – moni jäi sille tielleen, Kantola sanoo.
– Minulla on ollut tilaisuus useita heistä tavata, ja heidän kokemuksiaan on ollut vaikuttavaa kuulla. Olen iloinen siitä, että Suomi on voinut useiden vaikeiden vuosikymmenten jälkeen vihdoin osoittaa heille kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan monin eri tavoin.