Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää ennen vappua julkistetun Nato-selvityksen pääjohtopäätöksenä Suomen ja Ruotsin ratkaisujen välistä yhteyttä ja oikean ajoituksen merkitystä.
– Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, olisi asemamme vaikea. Jos taas Suomi liittyisi ja Ruotsi ei, tilanne olisi Suomelle hankala. Olisimme silloin jonkinnäköinen strateginen etuvartioasema, Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Niinistön mukaan mitä tahansa Suomi tekeekin, päätökset on koordinoitava Ruotsin kanssa.
– Jos jompikumpi maa tekee yksin ratkaisunsa liittyä Natoon, on sillä voimakas vaikutus toiseen maahan.
Päätösvalta pidettävä omissa käsissä
Nato-selvityksen kirjoittajat pitävät yksin jäämistä suurena uhkana Suomelle. ”Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät kyseisen päätöksen koordinoidusti yhdessä”, raportissa lukee.
– On selvää, että meidän täytyy seurata turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa sekä siihen liittyen geopoliittisen asemamme kehitystä. Samalla on syytä seurata tarkkaan, mitä Ruotsi tekee. Silti päätösvalta on aina pidettävä Suomen omissa käsissä, eikä sitä pidä sitoa Ruotsin ratkaisuun, Niinistö toteaa.
Hallitusohjelman tavoitteena oli, että Nato-selvitys antaisi jatkokeskustelulle hyviä sytykkeitä. Nyt selvitys on käytettävissä, kun ulko- ja turvallisuuspoliittista (UTP) selontekoa viimeistellään. Selonteko tulee eduskuntaan näillä näkymin kesäkuussa.
UTP-selonteossa ja sen käsittelyssä tehdään Suomen Nato-yhteistyötä koskevat linjaukset.
– Suomea ei olla hivuttamassa Natoon. Siihen joko liitytään tai ei liitytä, ja se tehdään kansallisella poliittisella päätöksellä, Niinistö toteaa.
Suomi ei ole harmaalla vyöhykkeellä
Nato-selvityksessä pohdittiin myös Venäjän mahdollisia reaktioita. Venäjä pitää Naton laajentumista uhkana, eikä suomalaisten pidä hätkähtää venäläisten poliitikkojen käyttämää kovaa retoriikkaa. Tulevat Natoon liittymiset tapahtuvat todennäköisesti kireämmässä ilmapiirissä kuin aiemmat laajentumiskierrokset, koska eletään toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuin Baltian maiden liittyessä Natoon kymmenkunta vuotta sitten.
– En kuitenkaan näe mitään syytä laittaa päätä pensaaseen. Suomi on täysivaltainen maa. Meillä on mahdollisuus tehdä päätös Naton suuntaan tai olla tekemättä sitä. Emme ole harmaalla vyöhykkeellä kuten kylmän sodan aikana, jolloin olimme näennäisesti puolueeton maa, mutta kuitenkin YYA-sopimuksen kautta Neuvostoliittoon kytkeytynyt. Nyt olemme Euroopan unionin jäsen ja osa läntistä arvoyhteisöä, Niinistö kirjoittaa.
Niinistön mielestä muutama seikka tulisi jatkopohdinnoissa ottaa huomioon.
– Ensinnäkin Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittyminen entistä tiiviimmäksi ei liity kummankaan maan Nato-jäsenyyteen. Sillä on kuitenkin oma tärkeä merkityksensä Itämeren turvallisuuspoliittiselle vakaudelle.
Sen lisäksi tulee huomioida Suomen puolustuksen toimintakyky. Ilma- ja merivoimiemme uudet materiaalihankinnat yhdessä maavoimien suorituskykyjen kehittämisen kanssa takaavat sen, että Suomi ei ole eikä siitä tule muodostumaan sotilaallista tyhjiötä.
– Uskottava kansallinen puolustuksemme takaa meille liikkumavaraa myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tehdessämme. Vaikka kansainvälinen puolustusyhteistyö on tärkeää, emme ole vain siitä riippuvaisia isänmaata puolustaessamme, puolustusministeri toteaa.